Liikenne: Testaa Kalevan vi­sal­la, pär­jäi­sit­kö Oulun han­ka­lim­mis­sa ris­teyk­sis­sä

Historia: Oulussa riitti ra­ken­ta­mi­sen rys­ket­tä 2000-lu­vun alussa, kun Kaak­ku­ri paisui ja Nokiaa ra­ken­net­tiin

Jääkiekko: Kärpät hävisi taas, putosi sarjan pe­rän­pi­tä­jäk­si

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Nä­kö­kul­ma: Kau­pun­ki­pyö­rien pyör­tä­mis­pää­tös oli merkki uudesta po­liit­ti­ses­ta kult­tuu­ris­ta Oulun kau­pun­gin pää­tök­sen­teos­sa – ­suun­taus voi jatkua isom­mis­sa­kin mer­keis­sä tällä vaa­li­kau­del­la

Kaupunkipyörät on aihe, joka herättää valtavasti keskustelua, ja kaikilla tuntuu olevan niistä oma vankka mielipiteensä. Onko kyseessä lopulta elämää suurempi asia?

Kirjoittaja on Kalevan toimittaja Antti Ervasti.
Kirjoittaja on Kalevan toimittaja Antti Ervasti.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Oulun kaupunki epäonnistui pari vuotta sitten kaupunkipyörien hankinnassa, ja viime vuoden kesällä hienot vaaleanpunaiset pyörät saivat olla tyhjän pantteina varastoissa kunnes roijattiin loppuvuodesta pois takaisin omistajilleen tai minne lie. Ajossa ne ehtivät olla vain kaksi kuukautta elokuun lopusta lokakuun loppuun vuonna 2019.

Kaupunki kuitenkin tuli siihen tulokseen, että Oulu ansaitsee kaupunkipyöränsä ja päätti järjestää uuden kilpailutuksen kevätkesällä. Josko nyt onnistuttaisiin paremmin?

Ja kyllä, alkoi onnistua paremmin. Uudella kierroksella tarjouksen tehneitä oli viisi joista valita, kun aiemmalla kerralla tarjouksia tuli kaksi, joista toinen jättäytyi pois. Puolalainen yritys Nextbike Polska sitten valittiin, kun ei valinnanvaraa ollut.

Kahdessa vuodessa kaupunkipyörämaailma oli muuttunut niin paljon, että tulossa olevat pyörät olivat sähköavusteisia ja edistyneempiä kuin aiemmat. Jospa pyörien käyttökin olisi ollut sillä tavalla helpompaa, että vuokrauksen hallintaan ei olisi tarvinnut olla tietoliikenneinsinööri. Mene ja tiedä.

Nyt sitä ei saadakaan tietää, koska Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti kesken kaiken keskeyttää kaupunkipyörien hankinnan. Jos pyörät vielä halutaan, kaupunginhallituksen pitää tehdä päätös taas uudesta kilpailutuksesta. Ensi kesäksi se ei ainakaan enää ehtine.

Esitys pyörähankinnasta tuli lautakuntaan, koska asiasta oli ilmennyt poliittista erimielisyyttä. Kaikki eivät halunneet, että kaupunkipyöriin pantaisiin veronmaksajien rahoja. Jotkut katsoivat sähköpotkulautojen voimakkaan tulon kaupunkiin viime kesänä tekevän pyörät tarpeettomiksi. Näiden näkemysten mukaan kaupunkipyörien pitäisi toimia potkulautojen lailla markkinaehtoisesti ilman julkista tukea.

Oululainen Veera Haapaniemi pyöräilee työmatkat ja polkee joskus pidempiäkin lenkkejä. "Itse en välttämättä kaupunkipyöriä tarvitsisi, mutta kyllä niille varmasti käyttäjiä riittäisi. Ja olisivathan ne hyvä lisä kaupungin palveluihin myös ulkopaikkakuntalaisille", Haapaniemi arvioi.
Oululainen Veera Haapaniemi pyöräilee työmatkat ja polkee joskus pidempiäkin lenkkejä. "Itse en välttämättä kaupunkipyöriä tarvitsisi, mutta kyllä niille varmasti käyttäjiä riittäisi. Ja olisivathan ne hyvä lisä kaupungin palveluihin myös ulkopaikkakuntalaisille", Haapaniemi arvioi.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Se, mikä ei ole herättänyt valtavaa vastustusta, on nimi Sykkeli, joka puolalaisilta hankituille pyörille annettiin. Kummallista tässä kaiken ankaran vastustuksen kaupungissa.

Lautakunnan päätös kertoo, että kesäkuun kuntavaaleissa valituilla Oulun poliitikoilla on uudenlainen ote asioihin. On siirrytty entistä kauemmas muinaisesta ryhmien kesken asioista sopimisesta perinteiseen oikeisto–vasemmisto-rintamalinjaan.

Lautakunnassa virkamiesten esitys oli, että kaupunkipyörien kilpailutusta jatkettaisiin. Kokouksessa tehtiin muutosesitys, jonka mukaan kaupunkipyörien hankintaa ei jatketa. Muutosesitys voitti äänin 8–5. Sen puolesta äänestivät keskustan Jorma Leskelä, Eeva-Maria Parkkinen ja Tuija Patana, kokoomuksen Hanne-Mari Juntunen, Mikko Merihaara ja Sami Pikkuaho sekä perussuomalaisten Annemari Enojärvi ja Jani Törmi.

Alkuperäisen esityksen eli kaupunkipyörien kilpailutuksen jatkamisen kannalla olivat vasemmistoliiton Ville Luotola ja Suvi Röntynen, vihreiden Esa Aalto ja Aino-Kaisa Manninen sekä sosiaalidemokraattien Joni Meriläinen. Selvempää oikeisto–vasemmisto-vastakkainasettelua ei voi olla.

Enteileekö tämä jatkossa samanlaista linjaa niin sanotusti isommissa ja tärkeämmissä asioissa? Luultavasti. Se on oikeastaan jatkoa aikaisemman valtuuston suuntaukselle, mutta tullee jatkumaan tällä kaudella entistä selvemmin.

”Polkupyöräasiassa näkyy selvästi perussuomalainen populismi, mihin kokoomus ja keskusta ovat lähteneet mukaan.”

Väitän, että syy on perussuomalaisten aseman vahvistuminen. Edellisellä vaalikaudella perussuomalaisia valittiin Oulun kaupunginvaltuustoon kuusi, mutta valtuustokauden aikana yksi valtuutettu ryhtyi siniseksi ja yksi loikkasi kokoomukseen. Se heikensi ryhmän roolia.

Kesäkuun vaaleissa puolue nousi kohisten suurten joukkoon yhdeksällä valtuutetulla. Puolueella on nyt selvästi enemmän merkitystä, ja se näyttää liittyneen selvästi yhteiseen rintamaan keskustan ja kokoomuksen kanssa. Aiemmalla kaudella rooli oli huudella eriäviä mielipiteitä vähemmällä vaikutuksella.

Polkupyöräasiassa näkyy selvästi perussuomalainen populismi, mihin kokoomus ja keskusta ovat lähteneet mukaan. Mitä muuta polkupyöriin tuhlailulla mesoaminen on kuin äänestäjien kalastelua?

"Niitä ei tarvita Ouluun". "Kaupungin talous ei kestä pyöriin upotettavaa rahanmenoa". "Eiväthän oululaiset käytä niitä, koska kaikki ajavat omilla pyörillä." "Markkinaehtoisesti toimivat sähköpotkulaudat syrjäyttivät kaupunkipyörien tarpeen."

Näitä perusteita kuullaan myös äijien toriparlamenteissa. Niillä on helppo kalastella ääniä ja varmistella asemia siitä huolimatta, että vaalit ovat vasta neljän vuoden päästä.

Halpahintaisen populismin maku jupakasta jää siksikin, että kaupunkipyörien hankinta – niin kuohuttava ja kiinnostava asia kuin se onkin – ei todellisuudessa ole niin iso asia kuin mahdoton parranpärinä antaisi olettaa.

Rahareikänä järjestelmä ei ole Oulun kokoisessa taloudessa kummoinen, eikä kaupungin velkaantuminen lähtisi sen takia käsistä. Velkaa ei pyöriä hankkimatta jättämällä saada kuriin, mutta kohua kyllä saadaan aikaiseksi. Ja ääniä kenties, jos asiaa enää neljän vuoden päästä kukaan muistaa.

Ehkä oululaiset eivät tule käyttämään pyöriä, mutta ei liene ollut tarkoituskaan. Pääasiallinen käyttäjäryhmä olivat käypäläiset ja matkailijat. Imagohyöty kaupungille olisi ollut suunnaton. Eikä ole sanottu, etteikö oululaistenkin olisi ollut mukava siirtyä paikasta toiseen Sykkelillä silloin tällöin oman auton sijasta.

Ei, kaupunkipyörät eivät ole todellakaan mikään elämää suurempi asia. Matkan varrella kaupunginhallituksen, kaupunginvaltuuston ja lautakuntien eteen tulee varmasti suurempia asioita, joissa päätökset tehdään uudella tavalla, kenties populistisinkin perustein. Jää nähtäväksi, kuten meidänkin paikallispoliitikkomme usein mielellään sanovat.

Gallup

Tarvitseeko Oulu kaupunkipyöriä?

-
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

”Kyllä. Oikein nololta tuntuu, ettei niitä vielä Oulussa ole. Meillähän on täällä tosi hyvät pyörätiet ja myös paljon matkailijoita.”

Sami Heikkinen
Oulu

-
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

”Ilman muuta, ja käyttäisin niitä kyllä itsekin. Uskon, että niille olisi paljon kysyntää myös vuonna 2026, jolloin Oulusta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki.”

Lola Vlasenko
Oulu

-
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

”Itse en varmaan niitä tarvitsisi, kun ajan paljon omalla pyörällä. Mutta olisi niitä kiva olla meilläkin, myös matkailijoita varten. Kesällä Helsingissä käytin kaupunkipyöriä usein.”

Tuula Sipola
Oulu

-
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

”Kyllä ne varmaan helpottaisivat monen liikkumista kaupungilla. Pyöräily on myös vihreä tapa liikkua, joten olisihan se hienoa, jos kaupunkikin siihen kannustaisi. Itse olen jo käyttänyt myös niitä potkulautoja.”

Iida Tuunanen
Oulu