Mielenterveysongelmat ovat hedelmöityshoitojen avulla syntyneillä nuorilla muita nuoria yleisempiä, selviää Helsingin yliopiston ja University College Londonin tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan todennäköisyys saada 16–18-vuotiaana mielenterveysdiagnoosi oli hedelmöityshoidoilla syntyneillä 10 prosenttia. Muilla nuorilla vastaava todennäköisyys oli 9 prosenttia. Jo aiemman tutkimuksen perusteella tunnettiin hedelmöityshoidoilla syntyneiden lievästi kohonnut riski autismikirjon häiriöihin, mutta uudessa tutkimuksessa havaittiin suurempi riski myös masennukseen ja ahdistuneisuuteen.
Ero havaittiin myös saman perheen sisaruksien välillä, kun verrattiin hedelmöityshoidoilla ja ilman niitä syntyneiden sisarusten mielenterveysdiagnooseja.
Yksi mahdollinen selitys tuloksille on, että hedelmöityshoitoihin ja lapsettomuuteen liittyvä henkinen kuormitus on voinut heikentää vanhempien mielenterveyttä ja lisää siten lapsen riskiä mielenterveysoireille, pohtii Helsingin yliopiston tutkija Hanna Remes tiedotteessa. Toinen mahdollinen selitys on, että hedelmöityshoitojen avulla lapsen saaneet vanhemmat saattavat kiinnittää lastensa hyvinvointiin erityistä huomiota, minkä vuoksi apua saatetaan hakea herkemmin.
Tutkimus toteutettiin vertailemalla rekisteriaineistoista kaikkien Suomessa vuosina 1995–2000 syntyneiden lasten teini-iän hyvinvointia.