Uutisia datakeskusaikeista putkahtaa esiin toinen toisensa perään. Kaleva kertoi maanantaina, että Amp Tank rakentaa Utajärvelle investoinniltaan isomman datakeskuksen kuin Google tekee Muhokselle ja Vaalaan.
Iistä tuli julki kolme uutta datakeskushanketta. Siellä ison sähköaseman ympärille suunnitellaan yhteensä viittä isoa datakeskusta. Iin kunnassa kaikille hankkeille kaavoitetaan maa-alueet yhtenä kokonaisuutena, millä halutaan päästää luonnon ja energiankäytön kannalta vastuulliseen lopputulokseen.
Uutiset ovat suuria, koska datakeskukset vaikuttavat laajasti yhteiskunnalliseen kehitykseen. Teolliset jätti-investoinnit kääntävät maaseutukunnat kasvuun. Kehityksen jyrkkyyttä ei välttämättä osata vielä täysin arvioida, mutta selvää on, että jokaiseen datakeskuskuntaan tulee tarjolle työtä ja verotuloja.
Datakeskukset keräävät ympärilleen rakennusvaiheessa erilaisia toimijoita, kuten hankekehittäjiä, projektiyrityksiä, kiinteistösijoittajia, rakentajia ja energiayhtiötä. Eri tahot tuottavat tilat suurille konesaleille, joissa informaatioteknologian yhtiöt säilyttävät ja käsittelevät digitaalista tietoa. Myös pysyviä työpaikkoja syntyy valmiisiin datakeskuksiin.
Mitä enemmän arkielämä digitalisoituu, sitä enemmän datakeskuksia tarvitaan. Mikään internetin palvelu ei toimi ilman datakeskusta. Euroopassa keskuksia on rakennettu suurkaupunkeihin Frankfurtiin, Lontooseen, Amsterdamiin, Pariisiin ja Dubliniin. Niissä sijaitsee datakeskuksia käyttäviä isoja finanssi- ja markkinakeskittymiä.
Suomi houkuttelee datakeskuksia nyt uutena sijoituskohteena. Täällä on toimiva sähköverkko, josta sähköä saa edulliseen hintaan. Pohjoisen viileä ilmasto mahdollistaa datakeskusten tehokkaan jäähdytyksen. Lisäksi meillä on turvallinen toimintaympäristö.
Pohjois-Pohjanmaalle Suomen kilpailuetu tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden, joka kannattaa hyödyntää kauaskantoisen viisaasti niin, että maakuntaa ajatellaan kokonaisuutena.
Kuntien johto toimii datakeskusten kilpajuoksussa paljon vartijana. Päättäjät eivät välttämättä saa riittävästi taustatietoa arvioidakseen datakeskusten etuja ja haittoja, koska datatalousjätit valmistelevat toimiaan liikesalaisuuden varjolla kulissien takana.
Suomalaiseen avoimeen yhteiskuntaan kuuluu, että yritysten vaikutuksia arvioidaan läpinäkyvästi. Yritysten yhteisöllinen hyväksyttävyys eli niin sanottu sosiaalinen toimilupa vahvistuu kun yhtiö viestii avoimesti ja todenmukaisesti toiminnastaan. Muhoksella, Utajärvellä, Vaalassa ja Iissä tämä tarkoittaa, että kuntalaisille kerrotaan mahdollisimman tarkasti, mitä datakeskus tuo tullessaan.
Sääntelyyn on herätty, mutta toivottavasti ei liian myöhään. Vihreiden puoluevaltuusto Oulussa vaati, että datakeskusten pitää kompensoida mahdollisia luontoarvojen menetyksiä. Vihreät asettaisi sähköverkkoon pääsyn reunaehdoksi, että datakeskusyhtiöt tuottaisivat itse kulutusta vastaavaa päästötöntä sähköä ja fossiilivapaata säätövoimaa.
EU-komissio puolestaan julkaisi juuri ehdotuksen, joka rajoittaisi datakeskusten sähkönkulutusta. Keskuksille tulisi energiatehokkuutta mittaava luokitusjärjestelmä. Uhkia ei kannata liioitella, mutta rajoja tarvitaan, jotta toiminta säilyy hallittuna.