Oulun budjetti: Näin kau­pun­gin­joh­ta­ja Seppo Määttä esittää käy­tet­tä­väk­si 650 mil­joo­naa euroa

Jääkiekko: Kärpät otti viimein en­sim­mäi­sen kolmen pisteen voit­ton­sa

Oikeudenkäynnit: Hii­ro­sen hen­ki­ri­kok­ses­ta syy­tet­ty mies vyö­ryt­ti oi­keu­des­sa syytä toisen nis­koil­le

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Tilaajille

Tal­vi­so­dan henki koetaan nyt Uk­rai­nas­sa – tut­ki­jan mukaan tal­vi­so­dan ja Uk­rai­nan sodan ta­pah­tu­mis­sa on hät­käh­dyt­tä­vän sa­man­lai­sia piir­tei­tä

Talvisodan päättymisestä tulee sunnuntaina 13. maaliskuuta kuluneeksi 82 vuotta.

Sunnuntaina 21. tammikuuta Oulun pommituksissa Ainolan lastentarha sai osuman ja paloi.
Sunnuntaina 21. tammikuuta Oulun pommituksissa Ainolan lastentarha sai osuman ja paloi.
Kuva: Kalevan arkisto

Talvisodan päättymisestä tulee tänään sunnuntaina kuluneeksi 82 vuotta. 30. marraskuuta 1939 alkanut sota kesti 105 päivää päättyen Moskovan rauhansopimukseen 13. maaliskuuta 1940.

Tuolta ajalta on peräisin aika ajoin esiin nouseva käsite talvisodan henki. Viime aikoina sitä on käytetty myös Ukrainan sodan yhteydessä.

Tampereen yliopiston yliopistotutkija ja dosentti Tuomas Tepora on tutkinut aihetta ja julkaissut siitä kirjan Sodan henki – Kaunis ja ruma talvisota (WSOY 2015).

Hän hahmottaa käsitteelle kolmenlaisia merkityksiä.

Ensinnäkin talvisodan henki oli aikalaiskokemus, joka näyttäytyi vahvana yhteisöllisyyden tunteena ja puolustusmentaliteettina. Kaikenlainen työ yhteisen hyvän eteen oli arvokasta.

– Se oli samanlaista kuin Ukrainassa nyt: pienen maan kansalaiset tiivistyvät puolustamaan maataan.

Toiseksi talvisodan henki oli myös normi, miten pitää toimia kriisin keskellä.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.