Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Pe­rus­kou­lun re­mont­ti alkaa ta­sa-ar­vos­ta, ei va­lin­nan­va­pau­den li­sää­mi­ses­tä

Roope Rautio (Kaleva 26.10./Lukijalta) kritisoi peruskoulujärjestelmää ja antaa ymmärtää, että oppimistulosten kääntäminen nousuun edellyttäisi valinnanvapauden lisäämistä. Olen täysin eri mieltä.

Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään 1970-luvulla. Sitä ennen oppilaat jakautuivat oppi- ja kansakouluihin. Peruskoulun vastustajat pelkäsivät yhteisen koulun heikentävän hyvin menestyvien tuloksia ja tasapäistävän oppilaita liikaa. Toisin kuitenkin kävi: hyvin menestyvät pärjäsivät edelleen hyvin, ja aiemmin heikommin menestyneiden tulokset paranivat. Peruskoulu onnistui myös tasaamaan kotitaustan vaikutusta koulumenestykseen.

Valinnanvapauden mallimaassa Ruotsissa juuri julkaistut Pisa-tulokset olivat kaikissa arvioiduissa aineissa maan Pisa-historian heikoimpia. Ei siis voida sanoa, että valinnanvapauden lisääminen parantaisi oppimistuloksia. Jopa talousjärjestö OECD on arvioinut, että Ruotsin peruskoulujärjestelmä on liian markkinavetoinen, mikä lisää eriarvoisuutta. Oppimistuloksia ei paranneta eriyttämällä oppilaita entistä enemmän, vaan vahvistamalla yhteistä koulua ja koulutuksellista tasa-arvoa.

Nykyinen hallitus on lisännyt lapsiperheköyhyyttä ja leikannut sosiaali- ja terveyspalveluista sekä koulutuksesta. Samalla työttömyys on noussut Suomessa Euroopan korkeimpien lukujen joukkoon. Eriarvoistuminen ja alueellinen segregaatio haastavat yhteiskuntaamme.

Jopa talousjärjestö OECD on arvioinut, että Ruotsin peruskoulujärjestelmä on liian markkinavetoinen, mikä lisää eriarvoisuutta.

Koulut eivät ole muusta yhteiskunnasta irrallisia saarekkeita, vaan ihmisten heikentyneet elinolot näkyvät myös kouluissa. Niissä yritetään paikata muiden palveluiden puutteita samalla, kun koulutuksen resurssit ovat niukat. Tämä ei ole kestävä tapa kääntää oppimistuloksia nousuun.

Sen sijaan, että eriyttäisimme oppilaita entistä enemmän esimerkiksi Raution ehdottamilla s2-oppilaiden omilla kouluilla, meidän tulisi turvata koulutukselle riittävä rahoitus ja ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. S2-opetusta tarvitsevat oppilaat eivät ole ongelma, josta koulut pitäisi erottaa, vaan oppilaita, joiden oppimisen edellytyksistä on huolehdittava osana yhteistä koulua.

Koulujen eriytymisen ehkäiseminen tukee tasa-arvoa ja sosiaalista liikkuvuutta sekä antaa nuorille uskoa tulevaisuuteen. Jokaisella lapsella tulee olla taustastaan riippumatta mahdollisuus edetä kykyjensä ja motivaationsa mukaiselle koulutuspolulle.

Rautio nostaa esiin huolia työrauhasta ja oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta. Nämä ovat todellisia haasteita, joihin on löydettävissä ratkaisuja. Peruskoulun remontti on aloitettava riittävästä rahoituksesta, pienemmistä ryhmäkoista, lainmukaisesti toteutuvasta oppimisen tuesta ja opettajarekisteristä, joka auttaa varmistamaan kelpoisten opettajien saatavuuden. Lisäksi kuntien on ehkäistävä asuinalueiden eriytymistä.

Suomalaisen peruskoulun vahvuus ei ole siinä, että jokainen lapsi saa erilaisen mahdollisuuden, vaan siinä, että jokaisella lapsella on yhtäläinen mahdollisuus onnistua.

Mariam Kandelberg

erityisluokanopettaja, kaupunginvaltuutettu (vihr.), Oulu