Oulu ja sen lähikunnat yhdessä vahvistuvat nopeimmin Suomessa. Uusimman elinvoimaselvityksen mukaan Oulu ympäristökuntineen ohitti tänä vuonna Turun seudun ja on nyt listalla kolmantena Tampereen ja Helsingin alueiden jälkeen.
Oulun kaupunkiseudun vahvuus perustuu suotuisaan väestörakenteeseen; ikärakennetta hallitsevat nuoret sukupolvet ja hyvä syntyvyys sekä muuttovoitto.
Elinvoimaisuuden mittarit ennustavat alueiden vahvuuksia kohdata tulevaisuutta. Tällöin edullinen väestörakenne tukee myönteistä kehitystä alueella. Väestölliset tekijät lasketaan inhimilliseksi pääomaksi, josta etenkin poliitikkojen ja julkisen hallinnon tulee huolehtia.
Alueen henkistä pääomaa seudulla kohottavat myös koulutetut ja osaavat ihmiset sekä väestön vähäinen haavoittuvuus. Alttiutta haavoittuvuuteen lisäävät sairastavuus ja väestön korkea ikä.
Myönteisen väestökehityksen lisäksi Oulun seudun menestys perustuu taloudelliseen toimeliaisuuteen. Tuottavuutta ja talouden elinvoimaisuutta lisäävät kannattavat yritykset, osaava työvoima, työllistyminen, hyvä ansiotaso sekä toimiva kuntatalous.
Elinvoimaselvityksen teki jo kuudennen kerran suunnittelu- ja asiatuntijapalveluiden konsulttiyritys WSP, joka laskee elinvoiman mittareihin myös niin sanotun vihreän rakennemuutoksen.
Oulun kaupunkiseutu sijoittuu vihreässä muutoksessa ykköseksi koko valtakunnassa. Oulun seudulla on onnistuttu irtaantumaan fossiilisista polttoaineista ja kehittämään muutenkin ympäristölle ystävällistä taloutta ja kuluttamista.
Kempele on elinvoimaselvityksen nousijakunta. Se eteni kuntavertailussa seitsemän sijaa edellisestä vuodesta ja on nyt Suomen 12. elinvoimaisin kunta. Kempeleen menestys perustuu laajaan elinkeinotoimintaan, mikä työllistää asukkaita kattavasti.
Toimialat Kempeleessä jakaantuvat tasaisen vahvasti terveys- ja sosiaalipalveluihin, teollisuuteen ja jalostukseen, vähittäiskauppaan ja rakentamiseen. Kempeleessä on maaseutumaiseksi kunnaksi harvinaisen paljon tieteellisen ja teknisen alan toimialoja.
WSP:n elinvoimaraporttiin liittyy Kempeleestä kiinnostava yksityiskohta, jonka mukaan Kempeleessä on kaikista kunnista vähiten julkisen hallinnon sekä maanpuolustuksen työpaikkoja. Menestyäkseen kunta ei siis tarvitse isoa hallintoa, vaan se voi saavuttaa elinvoimaa inhimillisen ja taloudellisen pääoman ansiosta.
Oulun kaupunkiseutuun alueselvityksessä lasketaan Oulun kanssa Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Oulun ja Kempeleen ohella elinvoimaisuus on korkeaa Limingassa. Hailuoto nosti elinvoimaisuuttaan merkittävästi, mikä selittyy uudella pengertieyhteydellä.
Alueiden tutkimuksessa kuntien menestys perustuu vahvaan seudulliseen elinvoimaan. Harva kunta nimittäin nousee yksin menestyjien kärkijoukkoon. Tarvitaan kuntien yhteistyötä, mutta myös työnjakoa. Seudullisuus näkyy Oulun kaupunkiseudulla, samoin Helsingin, Turun ja Tampereen alueilla.
Isojen keskuskaupunkien ympäristökunnat pärjäävät elinvoiman mittareilla hyvin. Samoin on toisin päin. Keskuskaupunki menestyy niin kauan kuin koko seutu on elinvoimainen ja vetovoimainen. Tämä on hyvä muistaa Oulun seudulla, jossa asukkaita ja elinvoimaa ohjautuu Oulun ohella lähikuntiin.