Suomalaiset haluavat EU:lta kykyä suojata jäsenmaitaan. Turvallisuuden kaipuu ei viittaa vain sotilaalliseen voimaan. Ihmiset toivovat EU:n turvaavan tärkeiden raaka-aineiden saannin sekä vähentävän haitallista teknologiariippuvuutta autoritaarisista valtioista.
Kansalaisten näkemykset selviävät tulevaisuuden ennakointitalon Sitran ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan kyselystä. Jo selvityksen otsikko "Vahvempi Eurooppa, mutta millä ehdoilla?" kertoo, että Eurooppa elää historiallista murrosta, jossa sen pitää löytää uusi rooli epävarmassa maailmassa.
Kyselyn mukaan suomalaiset asettavat turvallisuuden ilmastotavoitteiden edelle. Iso osa vastaajista on valmis vähentämään teknologista riippuvuutta Kiinasta, vaikka se hidastaisi ilmastotoimia. Myös sidonnaisuutta Yhdysvalloista ollaan valmiita pienentämään.
EU:n turvallisuus- ja digikomissaari Henna Virkkunen sanoi huhtikuussa Oulussa, että Euroopan on aika seistä omilla jaloillaan. Kalevan haastattelussa Virkkunen vaati lisää eurooppalaisia datakeskuksia. Nyt Eurooppa toimii amerikkalaisten datakeskusten varassa eikä se ole riskitöntä.
Oulun alueelle avautuu isoja mahdollisuuksia, kun Eurooppa rakentaa teknologista kilpailukykyään. Kuten Virkkunen totesi, Oulun seutu on digitaalisten ratkaisujen tutkimuksessa ja tuotekehityksessä merkittävä osaamiskeskittymä Euroopassa.
Avaruusteknologiassa Eurooppa on riippuvainen amerikkalaisen Elon Muskin bisneksistä. Ruotsi ja Suomi kykenevät tarjoamaan kilpailevia eurooppalaisia ratkaisuja satelliittitekniikkaan, sillä molempien maiden Lapissa tehdään huipputason avaruustutkimusta.
Fossiilisten polttoaineiden riippuvuutta EU vähentää vihreällä siirtymällä, jossa pohjoinen voi toimia edelläkävijänä. Tuorein esimerkki kohdistuu Utajärvelle. Sinne kaavailtu vetyjalostamo on saamassa EU-tukea yli 200 miljoonaa euroa.
Euroopan unioni syntyi toisen maailmansodan jälkeen rauhanprojektiksi. Sodat uskottiin vältettävän, kunhan kansallisvaltiot sitoutuvat taloudellisesti ja kulttuurisesti yhteistyöhön. Vielä kylmän sodan aikana venäläiset juhlivat maailmansodan päättymistä voitonpäivänä sillä ajatuksella, että sota ei toistuisi enää koskaan.
Kylmä sota päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen 1991. Idän ja lännen etupiirijako katosi, mutta Yhdysvallat ja sen johtama sotilasliitto Nato jäivät Eurooppaan. Nyt Donald Trump haluaa Amerikka ensin -linjansa mukaisesti vetää joukkojaan Euroopasta ja jättää taakkaa Euroopalle itselleen.
Suomelle Neuvostoliiton romahdus tarjosi tilaisuuden liittyä EU:hun. Suomi on kolmessa vuosikymmenessä lunastanut vaikuttavan paikan yhteisössä. Tilaisuus Nato-jäsenyyteen avautui 2022 kun Putinin Venäjä aloitti sodan Euroopassa hyökkäämällä Ukrainaan.
EU on demokraattisten oikeusvaltioiden ja sananvapauden arvoyhteisö, johon Suomen tulee kuulua. Vahva enemmistö kansalaisista katsoo Suomen hyötyneen EU-jäsenyydestä. Arvolähtöisyys on muuttunut käytännöllisemmäksi. Presidentti Alexander Stubbille ne yhdessä tarkoittavat arvopohjoista realismia. Pienen Suomen etu on, että voimapolitiikan ei anneta määritellä maailmaa.