Yrittäjien osuus työpaikkojen syntyyn, investointeihin ja talouskasvuun on merkittävää, mitä tuskin kiistää kukaan tai mikään poliittinen taho. Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta on arvokasta muistuttaa, että suomalaisten hyvinvointi rakentuu monilta osin elinvoimaisten yritysten varaan.
Petteri Orpon (kok.) hallitus tiedetään yritysmyönteiseksi. Hallituksella tulee pian neljän vuoden työrupeama täyteen. Se on monilla ratkaisuillaan palkinnut yrityksiä, joten niillä on nyt näytön paikka investoida ja työllistää. Viimeisin kädenojennus on yhteisöveron alennus 20 prosentista 18 prosenttiin, minkä hallitus päätti syksyn budjettiriihessä.
Mitä tämä paljon puhuttu yhteisövero tarkoittaa? Osakeyhtiötä yhteisövero velvoittaa maksamaan yhtiön voitosta tuloveroa. Hallitus luottaa, että nykyistä matalampi yhteisövero vauhdittaa yrittäjyyttä, kannustaa investoimaan ja edistää talouskasvua pitkällä tähtäimellä.
Yhteisöveron alentamisen arvioidut hyödyt ovat kiistanalaisia, niin taloustutkimuksessa kuin politiikassa. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on luvannut perua alennuksen, jos SDP istuu seuraavassa hallituksessa.
Demareiden mielestä yhteisöveron alennuksesta hyötyvät vain suuret yritykset ja suurituloiset, mutta julkiselle taloudelle se on tehoton, koska valtion verotulot vähenevät noin 830 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä aiheuttaa lisäpaineita menojen leikkauksiin ja veronkorotuksiin.
Elinkeinoelämän edustajien taholta, kuten Keskuskauppakamarista huomautetaan, että yhteisöveron alentaminen vaikuttaa nopeasti ja se tukee suhteellisesti eniten pienten ja keskisuurten yritysten kasvumahdollisuuksia.
On uskottavaa, että jo kahden prosentin veroalennus helpottaa pikkuyritystä huomattavasti. Lisäksi on muistettava, että pk-yritykset maksavat veronsa pääosin Suomeen, kun taas suuryritykset toimivat kansainvälisesti ja ovat verovelvollisia useissa maissa.
Yhteisöveron alennus laskee Suomen yhteisöverokannan EU:n sekä OECD:n keskiarvon alapuolella. Valtioiden verokilpailussa tämä voi houkutella Suomeen ulkomaisia investointeja, joita tunnetusti kaivataan pääomaköyhään maahan. Samoin tarvitsemme lisää korkean jalostusasteen yrityksiä.
Seuraavalla hallituksella on vain vaikeita talousyhtälöitä ratkottavanaan. Suomen väestön ikärakenne haastaa julkista taloutta ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita, kuten sivistys- ja koulutuspalveluja sekä terveydenhuoltoa. Samalla pitäisi luoda edellytyksiä kannattavaan yritystoimintaan.
Keskuskauppakamari julkaisi Yrittäjän päivän alla selvityksen jäsenyritystensä toiveista seuraavalle hallitukselle. Ykkösvaatimus on, että työmarkkinoille saataisiin joustavuutta, jotta talouskasvu seuraavana neljänä vuotena olisi mahdollista. Työllistämistä on perusteltua vaatia helpommaksi, kunhan muistetaan ettei työntekijöiden turvaa heikennetä kohtuuttomasti.
Työntekijän palkkaamisen kynnys on usein erityisen korkea yksinyrittäjillä. Pienyrittäjien asemaa Orpon hallitus auttoi esimerkiksi kotitalousvähennyksen korotuksella tälle ja ensi vuodelle. Toivottavasti se kannustaa ihmisiä hyödyntämään pieniä remontti- ja kotipalveluyrityksiä.