Maamme sai ansaittua mainetta, kun selätimme sepelvaltimotaudin viime vuosisadan lopulla. Silloin olimme Euroopan kärkeä sydämen äkkikuolemissa, kun haitalliset maitorasvat nostivat veren kolesterolitasoja. Sydämen sepelvaltimot tukkeutuivat, mikä monilla johti kuolemaan.
Suomessa siirryttiin nopeasti vähärasvaisiin maitotuotteisiin ja voi korvattiin terveellisemmillä margariineilla. Sepelvaltimoiden tukkeumat vähenivät nopeasti.
Nyt Suomea riivaa paljon laajempi ja tuhoisampi lihavuusepidemia. Tämän syksyn tilaston mukaan meillä on 1,2 miljoonaa selvästi lihavaa aikuista suomalaista, joilla on ylimääräistä painoa keskimäärin 22–24 kiloa. Olemme Euroopan kolmanneksi lihavin maa.
Liikakilot aiheuttavat paljon sairauksia. Melkein kaikki lihavat sairastavat rasvamaksaa, yli 600 000 yönaikaisia hengityskatkoksia ja 400 000:lla on diabetes. Näiden lisäksi lihavuus nostaa verenpainetta, aiheuttaa useita syöpäsairauksia, astmaa, sydänsairauksia, aivohalvauksia, kihtiä ja niin edelleen.
Lihavuuden aiheuttamien sairauksien hoitokulut Suomessa olivat runsas kymmenen vuotta sitten 3,5 miljardia vuodessa. Koska lihavuus on lisääntynyt jatkuvasti ja hoitoon on tullut kalliita lääkkeitä, tällä hetkellä sen aiheuttamat kulut terveydenhoidolle ovat selvästi suuremmat.
Terveydenhoitokulujen lisäksi vähintään samansuuruinen kuluerä lankeaa elinkeinoelämälle lihavuuden aiheuttamien sairaspoissaolojen ja heikentyneen työtehon vuoksi.
Ihminen lihoo, kun pitkän ajan kuluessa ravinnosta saadaan ylimääräistä energiaa, kansankielellä kaloreita. Liikakaloreita tulee pääasiassa makeisista, hedelmä- ja marjamehutölkeistä, perunalastuista, kekseistä ja hampurilaistuotteista.
Haitallisia elintarvikkeita käytetään paljon, koska ne ovat hinnaltaan edullisia. Valtio tukee niiden myyntiä samalla alhaisella 13,5 prosentin arvonlisäverolla kuin terveellisiä kasviksia, ruisleipää ja muita peruselintarvikkeita.
Ei voi olla oikein, että epäterveellisiä tuotteita valmistavat ja myyvät yritykset keräävät toiminnastaan syntyvät voitot, mutta jättävät niistä johtuvat suuret kustannukset yhteiskunnan maksettaviksi.
Monissa Euroopan maissa makeisten ja muiden haitallisten elintarvikkeiden kulutusta on jo ryhdytty vähentämään nostamalla niiden hintaa verottamalla ja rajoittamalla myyntiä. Miksi Suomessa ei tähän mennessä ole tehty mitään tuhoisan lihavuusepidemian torjumiseksi?
Pertti Mustajoki
sisätautilääkäri, professori, Helsinki