Uk­rai­nan sota voi hiipiä uniin­kin – "Nuk­ku­maan­me­noa edel­tä­vät tunnit kan­nat­taa rau­hoit­taa mu­ka­vil­le asioil­le", neuvoo uni­lää­kä­ri Janne Ka­ner­vis­to

Oulu
”Unenlaatu vaikuttaa kaikkeen meidän tekemiseen ja siihen, miten me voidaan henkisesti. Uni on hyvin ratkaiseva tekijä meidän hyvinvoinnin kannalta”, unilääketieteeseen perehtynyt erikoislääkäri Janne Kanervisto kertoo.
”Unenlaatu vaikuttaa kaikkeen meidän tekemiseen ja siihen, miten me voidaan henkisesti. Uni on hyvin ratkaiseva tekijä meidän hyvinvoinnin kannalta”, unilääketieteeseen perehtynyt erikoislääkäri Janne Kanervisto kertoo.
Kuva: Eija Eskola

Uutiset ja sosiaalisen median kanavat täyttyvät huolestuttavista tiedoista Ukrainassa käytävästä sodasta. Tapahtumien herättämä huoli voi alkaa näkyä yöunien laadussa.

– Tämä on ison mittakaavan kriisi ja on selkeästi näkyvissä, että tilanne vaikuttaa nukkumiseen kaikenikäisillä, nuoremmilla ja vanhemmilla ihmisillä, unilääketieteeseen perehtynyt erikoislääkäri Janne Kanervisto kertoo.

– On luonnollista reagoida stressillä tällaisiin tapahtumiin ja on myös täysin luonnollista, että se vaikuttaa nukkumiseen.

Kanerviston mukaan univaikeudet voivat näkyä vaihtelevina unettomuuden oireina.

– Voi olla vaikea nukahtaa tai pysyä unessa, voi heräillä ja alkaa yöllä miettimään asioita tai sitten uni voi katketa aamuyöstä liian aikaisin. Oireet voivat olla jotain näistä tai kaikkia samaan aikaan.

Herkkyys unen häiriintymiselle vaihtelee yksilöiden välillä.

– Toisilla voi olla monenlaisiakin kriisitilanteita elämässä tai ympäristössä, eikä se vaikuta nukkumiseen ollenkaan ja osa taas on luonnostaan hyvin herkkiä unen suhteen, jolloin pienikin heilahdus arjessa tai mielen tasapainossa tuo haasteita nukkumiseen.

Nukkumaanmenoaika kannattaa rauhoittaa

Mikäli jokin asia ahdistaa erityisesti nukkumaan mennessä, on muutamia asioita, joita kannattaa pysähtyä pohtimaan.

– On hyvä miettiä, minkä verran näitä uutisia ja somekuvia tai -videoita on tarpeellista seurata. Mikä on sopivasti ja mikä on liikaa, ettei ahdistus pääse kauhean voimakkaaksi. Toki meidän on hyvä tietää, mitä reilun tuhannen kilometrin päässä tapahtuu, mutta ei ole kenenkään mielenterveydelle hyväksi seurata sitä 24/7.

Kanervisto kehottaa pyhittämään myöhäisillan vaikka lukemiselle tai sarjan katselulle televisiosta.

– Nukkumaanmenoa edeltävät muutamat tunnit pitäisi pystyä rauhoittamaan täysin mukaville asioille. Oleellista on, että ennen nukkumaanmenoa ei kauheasti stressaa mistään. Hyvän nukkumisen kannalta on tärkeää, että sänky pysyy stressivapaana vyöhykkeenä.

– Ja kuunnellaan omia aivoja, että milloin se uni on luonnostaan tulossa ja sen mukaan mennään nukkumaan, eikä yritetä liian aikaisin mennä sänkyyn.

Tavallinen arki torjuu uniongelmia

– Vaikka se voi tuntua tylsältä, niin tavallinen arki on kaikkein parasta, silloin kun on kovasti stressiä tai ahdistusta. Pyritään elämään terveellisesti, ulkoilemaan ja harrastamaan, tekemään tavallisia asioita tavallisessa rytmissä, se on kaikkein parasta uniongelman ennaltaehkäisyä.

Myös liikunta on hyväksi unenlaadun kannalta.

– Jos ei muuten harrasta liikuntaa, niin vähintään voi käydä kävelylenkillä ja nauttia kevään tulosta. Nauttia hyvin arkisista asioista, joista saa hyvää mieltä, ja se myös vaikuttaa positiivisesti nukkumiseen.

Tavallinen arkirytmi suojelee myös lapsia ja nuoria.

– Lapsia me voimme rauhoittaa myös oman käytöksen kautta. Pysytään itse rauhallisena ja tehdään lasten kanssa ihan tavallisia asioita. Ja kuunnellaan tietenkin, jos heillä on murheita.

Arkipäivien ja viikonlopun väliset rytminmuutokset voivat tuntua samalta kuin matkustamisesta johtuva aikaerorasitus.

– Sisäinen kello joutuu silloin koko ajan hakemaan sitä omaa rytmiä. Säännöllinen heräämisaika ja suht säännöllinen nukkumaanmenoaika ovat hyvän nukkumisen peruspilareita.

Pitkäkestoinen univaje lisää pikkuhiljaa riskiä erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen.

Univaikeuksista monenlaisia oireita

Lyhytkestoinen univaje voi aiheuttaa muun muassa keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä, tunteet voivat olla herkemmin pinnassa ja myös muisti voi katkeilla.

– Jokainen varmasti tuntee nahoissaan jo yhdenkin yön univajeen. Silloin on vähän semmoinen tukkoinen päivä, voi olla, että päätä särkee ja on epämukava ja ärtynyt olotila, Kanervisto kuvailee.

Uniongelmien pitkittyessä ahdistuksen oireet myös lisääntyvät.

– Unettomuuteen on hyvä puuttua ajoissa, ettei se pääse kehittymään pitkäaikaiseksi ongelmaksi: silloin voi entistä huonommin, jos nukkuu huonosti. Pitkäkestoinen univaje myös lisää pikkuhiljaa riskiä erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen.

Apua voi kysyä omalta työterveys- tai terveyskeskuslääkäriltä. Jos univaikeudet ovat nimenomaan henkisen ahdistuksen aiheuttamia, kannattaa kääntyä mielenterveyden ammattilaisen puoleen.

– Silloin, kun uni rupeaa hallitsemaan mieltä ja sängystä tulee stressaava paikka, tai jos tuntuu, että ongelma jatkuu yöstä toiseen ja nukkumisesta itsestään tulee stressi, silloin kannattaa hakea apua tilanteeseen.

– Myös ihan vain kaverin kanssa kävely ja juttelu voi helpottaa mieltä, kun ei jää yksin niiden ahdistavien ajatusten kanssa.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä