Pääkirjoitus

Oulu ei hou­kut­te­le enää muut­ta­jia – Riit­tää­kö paska kau­pun­ni brän­dik­si?

Pohjois-Suomen suurimman kaupungin vetovoima uhkaa hiipua. Oulun muuttovoitto on heikkenemässä. Suunta pitää kääntää heti paremmaksi.

Oulun vetovoimaisuus on Tilastokeskuksen tietokantaan pohjautuvien muuttotilastojen mukaan hiipumassa. Kalevan uutisoi (1.8.) ennakkotietoihin perustuen, että Suomen sisäisessä kuntien välisessä muutossa Oulun saama muuttovoitto on vähentynyt huomattavasti verrattuna aiempaan.

Ouluun on muuttanut viimeisen 12 kuukauden aikana 352 henkeä enemmän kuin täältä on lähtenyt. Etumerkki on edelleen plus, mutta pudotus vuosien 2021–22 lukemiin on selvä. Tuolloin tulijoita oli yli 700 henkeä enemmän kuin lähteneitä.

Kun Oulua vertaa kutakuinkin samaa kokoluokkaa oleviin Turkuun ja Tampereeseen, vetovoiman heikkenemisen huomaa karusti. Molemmat verrokkikaupungit saivat noin viisi kertaa Oulua suuremman muuttovoiton. Jopa Nokian ja Kangasalan tapaiset pikkukaupungit pystyivät houkuttelemaan Oulua enemmän muuttajia.

Pohjois-Suomen suurin kaupunki on menettänyt takavuosien asemiaan kasvavana keskuksena, joka vetää väkeä luontaisesti puoleensa. Nuoren ikäluokan pienentyessä muuttoautojen letkat Ouluun lyhenevät entisestään pohjoisen muista osista.

Kuntien välinen muutto on vain yksi tapa tulkita kaupungin vetovoimaa. Se ei kerro kaupungissa asuvien elämänlaadusta tai taloudellisesta tilanteesta.

Muuttotilasto antaa kuitenkin väläyksen houkuttelevuuden vähenemisestä. Siitä, ettei uusilla asukkailla ole intoa saapua Ouluun. Tilastoista voi tehdä päätelmän, että moni muu palveluiltaan heikompi paikkakunta vetää muuttajia puoleensa väkevämmin kuin pohjoisen pääkaupunki. Se on Oululle huolestuttava tieto.

Monesti kyse on mielikuvista ihmisen valitessa, mistä ottaa työ- tai opiskelupaikan vastaan. Tampere on muutamassa vuodessa taikonut itsestään esille kiinnostavan ja dynaamisen puolen. Perässä on tulossa moniin eri hankkeisiin panostava Turku.

Onko niin, että muiden kaupunkien viritellessä raitiovaunureittejä ja panostaessa kulttuuriin tapahtuma-areenoillaan, Oulussa uskotaan porttikongiin maalattuun itseironiseen paska kaupunni -lausahdukseen? Sisäpiirin vitsi tuskin toimii brändinä.

Oululla riittää petrattavaa mielikuvissa. Asemanseudun kehittäminen tapahtumakeskukseksi on hyvä alku, mikäli se lopulta saadaan liikkeelle. Elinkeinoelämälle tärkeitä liikenneyhteyksiä pitää parantaa. Matkustus on kallistunut, kun kilpailua ei ole. Koronapandemian jälkeen lentoliikenne ei ole palannut entiselle tasolleen toisin kuin muissa samankokoisissa kaupungeissa.

Valkeassa kesäkuussa tehdyt rasistiset puukotukset lokasivat Oulun mainetta. Tilastojen mukaan moni Ouluun muuttanut ulkomaalainen lähtee kaupungista aika äkkiä työn tai opiskelun perässä muualle.

Myönteiselle ilmapiirille on tilausta. 16 kuukauden päästä alkavan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden soisi jo näkyvän ja tuovan tuulahduksen avoimuudesta ja suvaitsevaisuudesta.