Suomen joista kerätään nyt ennennäkemättömän tarkkaa tietoa, jonka avulla sään ääri-ilmiöiden vaikutukset tunnetaan paremmin. Mittauksia on tehty liikuteltavalla tutkimuslaitteistolla Oulankajoella, Vantaanjoella sekä Tenojoella ja sen sivujoella Pulmankijoella.
Tutkijoiden käytössä on uutta laitteistoa, kuten robottivene, vedenalainen drooni ja vedenalaisiin kuvauksiin tarkoitettuja laserkeilaimia. Laserkeilaimia käytetään myös ilmasta käsin drooneihin kiinnitettynä, ja niiden lähettämä tiheä laserpulssi mahdollistaa maan ja joenpohjan pinnanmuotojen tarkan mallintamisen.
Moni laitteista on kehitetty mittatilaustyönä vesistötutkimusta varten, ja niillä saadaan tietoa, jota ei aiemmin ole ollut saatavilla.
Kyseessä on yksi ensimmäisistä kerroista maailmassa, kun joista ja niiden valuma-alueista tuotetaan tällä tarkkuudella tietoa. Mukana mittauksissa ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopisto.
– Muuttuva ilmasto vaikuttaa jokiympäristöihin. Tarkka kolmiulotteinen malli jokiuomasta ja sen muutoksista auttaa ymmärtämään, miten tulvat sekä muuttuva lumi- ja jäätilanne muokkaavat vesiympäristöjä, ja millaisia riskejä tästä mahdollisesti aiheutuu sekä rakentamattomalle että rakennetulle ympäristölle, tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta kertoo tiedotteessa.
Mittauksissa laaditaan jokiuoman ja valuma-alueen kattava korkeusmalli, joka auttaa havaitsemaan eroosiota ja muutoksia esimerkiksi tulvan jälkeen. Lisäksi mitataan muun muassa sedimenttien kulkeutumista, veden virtausnopeutta ja -suuntaa sekä jokiuoman muutoksia.
Tutkimustiedon avulla pystytään ennakoimaan jokien käyttäytymistä ääritilanteissa, kuten silloin, jos vettä sataa äkkiä paljon.
Havaintoja vesistöjen muutoksista on jo nyt. Niistä voi päätellä ilmastonmuutoksen vaikuttavan erityisen voimakkaasti pohjoisilla alueilla.
– Kevät alkaa Oulangalla kaksi viikkoa aiemmin, ja vuoden keskilämpötila on noussut kolme astetta 50 vuoden takaiseen verrattuna. Lauhojen ja vähälumisten talvien takia kevättulvat ovat aikaistuneet ja pienentyneet, tutkija Linnea Blåfield Turun yliopistosta kertoo.
Blåfieldin mukaan tulviminen muina vuodenaikoina on lisääntynyt voimistuneiden sateiden myötä, mikä vaikuttaa esimerkiksi ravinteiden ja saasteiden kulkeutumiseen veden mukana.
Uudenlaisen tutkimustiedon avulla voidaan rakentaa digitaalinen malli, niin sanottu digitaalinen kaksonen, jolla mallinnetaan vesistöihin vaikuttavia tekijöitä ja käynnissä olevia muutoksia. Tutkimuksen tavoitteena on ohjata ihmisen toimia ja päätöksentekoa, jotta sään ääri-ilmiöihin voidaan varautua entistä paremmin.
