Saksa on kertonut harkitsevansa Nord Stream 2 -kaasuputkeen kohdistuvia Venäjän vastaisia talouspakotteita. Pakotteiden tarkoituksena on painostaa Venäjää selvittämään oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytystä. Saavatko pakotteet Venäjän muuttamaan toimintaansa?
Sekä pakotteissa että Nord Stream 2 -hankkeessa on kyse vallankäytöstä. Pelkistetysti valta voidaan hahmottaa kykynä saada toinen tekemään jotain, mitä tämä muuten ei olisi tehnyt.
Kasvattaessaan Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä, Nord Stream -hanke lisää Venäjän taloudellista valtaa Eurooppaan. Eurooppa on Venäjän suurin yksittäinen kauppakumppani. Energiaviennin ollessa Venäjän talouden selkäranka, hanke lisää riippuvuutta myös toisin päin.
Juuri tähän pakotteiden kohdistaminen Nord Stream -putkeen perustuu: tavoite on saada Venäjä selvittämään Navalnyin myrkytystä – tekemään jotain, mitä se ei muuten tekisi.
Navalnyin tapaus itsessään osoittaa, miten taloudellinen valta on tähän saakka ollut keinona riittämätön suhteessa Venäjään: se ei ole estänyt Venäjää käyttämästä voimaa keinona edistää intressejään.
Yhdysvallat on kohdistanut Nord Stream -projektiin pakotteita jo aiemmin.
Myös EU-maiden Krimin valtauksen jälkeen Venäjään kohdistamat pakotteet ovat isoilta osin yhä voimassa. Silti Venäjää on epäilty viime vuosina useasta myrkytystapauksesta. Viimeisimpänä voimakeinonaan Putin on luvannut apua järjestyksen ylläpitämiseen Lukašenkan hallinnolle Valko-Venäjän mielenosoituksissa.
Taloudellinen valta vähentää voimankäyttöä tehdessään siitä kannattamatonta. Venäjää vastaan kohdistetut pakotteet ovat siis olleet joko liian pieniä, tai sitten taloudellinen vallankäyttö on ylipäätään väärä keino.