Van­hem­mat ih­met­te­le­vät, miksi Oulu lak­kaut­tai­si toi­mi­van, lähes 300 op­pi­laan koulun

Keskiviikkona julkaistun palveluverkkoselvityksen lakkautuslista on pitkä: yhteensä 17 koulua tai yksikköä on uhan alla.

Osa niistä on noussut aiemminkin esiin lakkautuskeskusteluissa.

Oulunlahden koulun lisäksi uusina lakkautusuhan alle joutuivat Haukiputaan Aseman koulu,  Martinniemen koulu,  Oulunsalon Kirkonkylän koulu,  Kiimingin Kontion koulun Huttukylän yksikkö, Ylikiimingin Vesalan sivukoulu sekä Tiernan koulun sairaalakoulun Tuiranpuiston yksikkö.

Rantavainiolla asuvalle Aino Merikannolle tieto Oulunlahden koulun mahdollisesta lakkauttamisesta tuli täytenä yllätyksenä.

– Kyllähän se pettymys oli. Olen ymmärtänyt, että oppilaita on aika paljon Oulunlahden koulussa ja että sulkeminen ei olisi siitä kiinni. Miksi toimiva yksikkö, jossa on riittävästi oppilaita ennusteidenkin mukaan, pitäisi siirtää Kaakkuriin? Merikanto ihmettelee.

Merikannon esikoinen aloitti syksyllä koulutaipaleen Oulunlahden koulussa. Hänellä on myös kaksi nuorempaa lasta, joihin koulun lakkauttaminen kuuden vuoden päästä vaikuttaisi enemmän.

– Esikoinen olisi menossa Kaakkuriin vasta yläkouluikäisenä. Pienempien kohdalla tulisi aikaisemmin vastaan aika, jolloin kuljetaan Kaakkuriin, Merikanto kertoo.

Koti-koulutoimikunta lakkauttamista vastaan

Oulunlahden koti-koulutoimikunta valmistelee virallista kannanottoa koulun säilymisen puolesta. Sen mukaan koulun mahdollinen lakkauttaminen on erittäin huolestuttava asia, eikä sitä nähdä myönteisenä ratkaisuna lasten, perheiden tai koko alueen kannalta.

– Haluamme tuoda esiin sen, kuinka tärkeä merkitys koululla on lasten hyvinvoinnille sekä turvalliselle ja yhteisölliselle kasvu- ja oppimisympäristölle. Tätä tukevat myös kouluterveyskyselyiden tulokset, joiden perusteella Oulunlahden koulun tulokset ovat lähes aina olleet Oulun ja koko Suomen keskiarvojen yläpuolella, kertoo Johanna Mikkonen Oulunlahden koti-koulutoimikunnan puolesta tekstiviestitse.

Mikkosen mukaan pienen koulun vahvuutena on se, että kaikki tuntevat toisensa ja lapsi tulee aidosti nähdyksi ja kuulluksi.

– Samalla korostamme koulun merkitystä koko alueen vetovoimalle. Oleellisina vahvuuksina näemme myös koulun ja päiväkodin tiiviin yhteistyön sekä sen, että alueen oppilasmäärät pysyvät ennusteiden mukaan varsin tasaisina tulevina vuosina, Mikkonen jatkaa.

Oulunlahden koulu on toiminut vuodesta 1899, alunperin Kiviniemen kansakoulun nimellä. Nykyisin koululla on toimintaa pääkoulun lisäksi Sarasuon ja Santerinkujan yksiköissä. Oulunlahden pääkoulussa oli lukuvuoden alussa 196 oppilasta ja Sarasuon yksikössä 73 oppilasta.

Turvallisuus huolettaa

Merikanto muutti perheineen Rantavainiolle vuonna 2019. Yhtenä kriteerinä kodin sijainnille oli se, että koulu on kohtuullisen ja turvallisen matkan päässä. Koulumatka Oulunlahden pääkoululle on alle kaksi kilometriä.

– Kaakkuriinkaan ei ole mahdottoman pitkä matka, mutta koulu siellä on tosi paljon isompi ja kouluun pitää mennä Citymarketin alueen ohi, missä on enemmän liikennettä, Merikanto sanoo.

Merikannon esikoisen luokalla on tällä hetkellä 19 oppilasta. Hän pelkää, että luokkakoko tulisi kasvamaan toiseen kouluun siirtyessä.

– Itse tykkään, että koulut olisivat kohtuullisen kokoisia yksiköitä, varsinkin pienten lasten kanssa. Yläkoulussa lapset ovat isompia ja pärjäävät paremmin isommassa koulussa, Merikanto kertoo.

Lakkauttaminen ei ole vielä varmaa

Oulunlahden koulu lakkauttamisen ehto on, että oppilaat mahtuvat Kaakkurin ja Metsokankaan kouluihin.

– Tämän hetken arvio on, että oppilaat mahtuisivat hyvin kouluihin. Jos kävisi niin, että alueelle muuttaisi paljon lapsiperheitä tai yksinkertaisesti kouluissa ei olisi tilaa, niin koulua ei lakkautettaisi, Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä sanoo.

Penttilän mukaan luokkakoot pysyvät lähtökohtaisesti samoina.

Merikanto ei näe koulun lakkauttamisessa yhtään hyvää asiaa.

– Ymmärrän, että kouluverkkoselvitykset on pakko tehdä ja kaikkia yksiköitä ei voi säilyttää, kun lapsimäärät laskevat. Jos koulussa riittää oppilaita, onko Oulunlahden koulua pakko yhdistää muihin kouluihin vai voisiko Metsokangas–Kaakkuri-akselilla tehdä yhdistämistä, Merikanto kysyy.

Oulunlahden oppilaat siirrettäisiin Metsokankaan ja Kaakkurin kouluihin alustavasti asuinpaikan mukaan.

– Lähtökohta on se, että osoitteen mukaisella siirrolla koulu vaihtuisi. Katsotaan mikä on järkevä  ja turvallinen koulumatka. Katsotaan myös, että kaverisuhteet ja muut suhteet säilyvät. Tarvittaessa voidaan tehdä ratkaisuja, jotka ovat vastoin osoitteen mukaista sijoittamista, Penttilä kertoo.

Hänen mukaansa kouluihin ei rakennettaisi väliaikaisia lisätiloja, vaan koulu säilytettäisiin. Kaakkurin koulussa tilaa pitäisi olla, sillä väestöennusteen mukaan Kaakkurin suuralueen peruskouluikäisten lasten määrä vähenee nykyisestä noin 2 100:sta reiluun 1 200:aan.

Penttilän mukaan oppilaiden koulupolusta aletaan keskustelemaan hyvissä ajoin koulun ja perheen välillä.

Pääkoulusta luopumisen jälkeen 1. ja 2. luokan oppilaiden opetus jatkuisi Oulunlahden Santerinkujan yksikössä. Ryhmiä olisi Penttilän mukaan todennäköisesti yksi kummallakin luokalla.

Mahdollista on myös se, että oppilaat aloittavat koulun suoraan Metsokankaalla tai Kaakkurissa.

– Ilman muuta lapset, jotka asuvat Santerinkujan lähellä, käyvät ensin 1. ja 2. luokan siellä. Mutta jos on vähän kauempana, voi olla, että lapset menevät suoraan joko Kaakkuriin tai Metsokankaalle. Nuo lapset, jotka käyvät ensimmäisen ja toisen luokat Santerinkujalla, mennevät 3. luokalle Kaakkuriin, joka on lähempi koulu Santerinkujasta nähden. Tämä vaatii vielä jatkosuunnittelua, Penttilä sanoo.

Lakkautettavien koulujen henkilökunta sijoitetaan niihin paikkoihin, joissa henkilökuntaa tarvitaan.

– Eläköityminen alkaa vaikuttamaan, eli tulee myös luontaista poistumista organisaatiosta. Tätäkin hyödyntämällä uskotaan, että onnistutaan sijoittamaan opettajia ja muuta henkilökuntaa toisiin kouluihin.

Osa henkilökunnasta siirtyy samoihin kouluihin oppilaiden mukana.

Kaleva tavoitteli myös Oulunlahden koulun ja Metsokankaan koulun rehtoreita kertomaan uudistuksen käytännön muutoksista. Nämä kuitenkin ohjasivat haastattelupyynnöt Mika Penttilälle. Kaakkurin koulun rehtoria ei tavoitettu.

Vasta yksittäisiä palautteita

Vaikka koulujen lakkautuksissa on kyse kuohuttavista asioista, Mika Penttilälle ei ole vielä tullut kuin yksittäisiä palautteita palveluverkkoselvityksestä. Hänen mukaansa vastaanotto on toistaiseksi ollut ymmärtäväinen.

– Ensi viikolla lähdetään kuntalaisten tapaamisiin ja kuulemisiin. Siellä varmasti alkaa palautetta tulemaan enemmän.

Sivistys- ja kulttuuripalvelut järjestää ensi viikosta lähtien palveluverkkoselvityksen osallistumis- ja kuulemistilaisuuksia.

Penttilä uskoo, että kuntalaiset osallistuvat tilaisuuksiin laajasti. Penttilän mukaan omat mielipiteet kannattaa tuoda esillä, vaikka  ne eivät vaikuttaisikaan päätökseen.

– Päättäjät päättävät esittelymateriaalin pohjalta, jonka osana ovat myös kuntalaisten mielipiteet ja kannanotot. Ei voi sanoa, että jos vanhemmat sanovat, että tätä koulua ei voi lopettaa, niin päättäjät tekisivät sen mukaisen päätöksen. He punnitsevat kaikki olemassa olevat faktat, joiden perusteella päätös syntyy, Penttilä sanoo.

Juttua muokattu 23.1.2026 kello 20.39: Oulunlahden koulua suunnitellaan lakkautettavaksi kokonaan vuoteen 2034 mennessä eikä vuoteen 2032, kuten jutussa aiemmin mainittiin.