Pääkirjoitus

Tyy­ty­mät­tö­myys omaan elä­män­ti­lan­tee­seen ku­vas­taa on­nel­li­suut­ta ou­lu­lai­sit­tain

Oululaiset arvioivat Kuntarahoituksen kyselyssä, että he eivät ole omasta mielestään kovin onnellisia.
Oululaiset arvioivat Kuntarahoituksen kyselyssä, että he eivät ole omasta mielestään kovin onnellisia.
Kuva: Susanna Eksymä /Arkisto

Oululaiset eivät ole kovin tyytyväisiä elämäänsä. Oulu sijoittuu peräpäähän sijalle 18, kun verrataan 22 suomalaiskaupungin asukkaiden kokemaa onnellisuutta. Kuntarahoituksen valtakunnallisen kyselyn perusteella myös ihmiset Pohjois-Pohjanmaalla arvioivat omaa onnellisuuttaan synkästi muihin maakuntiin verrattuna.

Oululaisittain tulosta voisi humoristisesti kuvata hyväksi. Jos Oulu keikkuisi onnellisuustutkimuksessa kärkipäässä, oululaiset lyttäisivät tutkimuksen epäilyttäväksi. Heikko sijoitus sen sijaan sopii hyvin oululaiseen mielenlaatuun, sillä nyt päästään väittämään ettei Oulu onnistu onnellisuudessakaan.

Onnellisuudessa ratkaisevaa on asenne. Onnellisen ihmisen tiedetään tuntevan kiitollisuutta asioista, joita hänellä jo on. Kuntarahoituksen kyselyssä monet uskoivat Suomen pärjäävän vuodesta toiseen YK:n kansainvälisessä onnellisuustutkimuksessa sen takia, että suomalaiset ovat vähään tyytyväisiä. Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvalloissa onnellisuuden katsotaan riippuvan taloudellisesta menestyksestä.

Kuntarahoitus teetti selvityksensä heinä-elokuussa. Kyselyyn vastasi runsaat kaksituhatta suomalaisista kaikista Manner-Suomen 18 maakunnasta. Alueellisen vertailun mukaan tyytyväisimpiä elämäänsä ovat ihmiset Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

Alueellinen tulos on kiintoisa, sillä eteläpohjalaisten ja savolaisten suhtautumistapaa elämään on kuvailtu toistensa vastakohdiksi. Silti näissä maakunnissa asuu Suomen onnellisimpia ihmisiä. Selittäisikö sitä molempien heimojen tavat käsitellä vaikeuksia? Eteläpohjalaisessa herää kilpailuhenki, kun asiat naapurilla menevät mönkään. Savolainen naureskelee mokalleen ja kiertää lopulta vastuun siitä toisaalle.

Kulttuuristen perinteiden lisäksi onnellisuuden tunteeseen vaikuttavat yhteiskunnalliset olosuhteet. Kyselyssä vastaajat arvioivat oman onnellisuutensa tärkeimmiksi tekijöiksi vapauden tehdä elämässä omia valintoja, hyvän terveyden, turvallisuuden tunteen sekä suomalaisen luonnon.

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja kansanvaltainen järjestelmä tukevat asioita, joiden kansalaiset kokevat lisäävän onnellisuutta. Suomalaiset luottavat turvallisuutta lisääviin instituutioihin. Arkiset asiat sujuvat maassamme yleensä mutkattomasti. Maailman mittapuulla Suomessa tasa-arvo toimii, tuloerot ovat pienet ja korruptio vähäistä.

Kansalaisten kokema onnellisuuden tunne voi murtua monesta syystä. Leikkaukset peruspalveluista kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta tai sosiaaliturvasta syövät luottamusta yhteiskuntaan. Epävarmuus tulevasta lisää pelkoa ja vähentää uskoa hyvään elämään.

Päättäjiltä odotetaan herkkyyttä lukea merkkejä epäkohdista, jotka altistavat ihmisiä mielenterveysongelmiin. Tarvitsemme rohkeita päätöksiä esimerkiksi sosiaalisen median tai epäterveellisten hyödykkeiden sääntelyyn, jotteivät niiden aiheuttamat ongelmat lisääntyisi.

Yhteiskunnan vakaa kehitys edellyttää, että kaikki kansalaiset tuntevat itsensä yhdenvertaisesti osallisiksi. Onnellisuus tunteena on yhdenlaista viisautta. Kun olosuhteet ihmisen ympärillä rohkaisevat myönteisyyteen, empatiaan ja tulevaisuudenuskoon, koko yhteiskunta kykenee viisaisiin ratkaisuihin.