Sanginjoen valuma-alueella sijaitsevien Turvesuon ja Miehonsuon ennallistaminen on alkanut. Vuoden 2025 aikana entisiä turvetuotantoalueita ennallistetaan vettämällä ja soistamalla sekä tekemällä kosteikkoja, riistapeltoa ja kasvituskokeiluja.
Oulun kaupunki tekee soilla myös vesistön happamuusmittauksia sekä seuraa luonnon monimuotoisuuden kehittymistä.
Turvesuo-Miehonsuon alueelle rakennetaan uusinta mittausteknologiaa hyödyntävä seurantajärjestelmä vanhan turvetuotantoalueen ennallistamisen vaikutusten seurantaan.
Tämä seurantajärjestelmä toteutetaan Oulun yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä sekä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa.
– Ensimmäistä kertaa Suomessa dokumentoidaan turvetuotantoalueen ennallistamisen ilmasto- ja vesistövaikutuksia jatkuvatoimisilla antureilla ja alueellisella monitoroinnilla, apulaisprofessori Hannu Marttila Oulun yliopistosta kertoo tiedotteessa.
Kerättyä tietoa voidaan myöhemmin käyttää parantamaan ennallistamistoimenpiteitä sekä kansallista maankäytön vaikutusten raportointia.
– Oulun kaupungin toimenpiteet perustuvat valuma-aluelähtöiseen suunnitteluun, jossa huomioidaan erityisesti toimenpiteiden vaikutukset ilmastoon ja vesistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen, projektipäällikkö Mervi Uusimäki toteaa.
Kosteikot toimivat hyvänä vesien suojelurakenteena, sillä ne leikkaavat valuma-alueelta tulevia virtaamia varastoimalla vettä. Tämän seurauksena valuma hidastuu, haihdunta kasvaa, suon vesitilavuus ja varastointikyky kasvavat sekä pohjaveden pinta nousee.
Kosteikkojen rakentamisella myös alueen luonnon monimuotoisuus kasvaa, eliö- ja kasvilajien kirjo runsastuu ja monipuolistuu sekä vesilintujen ja vesikasvien elinympäristöt laajenevat.
Lisäksi kosteikoilla on positiivinen vaikutus ilmastopäästöihin, sillä ne vähentävät turvetuotantoalueelta ilmaan vapautuvan hiilidioksidin määrää. Tämä perustuu siihen, että turpeen jäädessä vedenpinnan alle sen hajoaminen lakkaa.
