Sankka mustanharmaa savu alkoi leijailla Toppilan teollisuusalueelta maanantaina ennen iltaseitsemää Oulussa. Terveydelle haitallinen savu levisi läheisille asuinalueille ainakin Toppilassa, Alppilassa ja Tuirassa.
Vaaratiedotteessa asukkaita kehotettiin pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ikkunat, ovet ja ilmanvaihto. Vaaratiedote ei tavoittanut kaikkia. Monet heistä, jotka sen huomasivat, miettivät miten ilmavaihto pitäisi sulkea.
Edellisen kerran samanlainen vaaratilanne syntyi samassa paikassa vajaa vuosi sitten kesällä 2025. Elektroniikkajäte paloi silloinkin kierrätysyrityksen konteissa. Tulipalojen epäillään molemmilla kerroilla syttyneen kierrätysromun sekaan jääneestä akusta.
Akkupalot yleistyvät sitä mukaa kun erilaiset akkukäyttöiset laitteet lisääntyvät kotitalouksissa. Harvinaista ei ole, että roskiin heitetty akku tai laite akkuineen syttyy tuleen jo jäteautossa. Kaukovainiolla kevättalvella kaksi sähköpotkulautaa sekajätteen seassa aiheuttivat palon auton jätetilassa.
Tulipalot sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksessä ovat nykyään iso ongelma, kuten Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Toimi Honkakunnas toteaa Kalevan haastattelussa (6.5.).
Vastuu akkupalojen ennaltaehkäisystä jakaantuu usealle eri taholle. Ensinnäkin kansalaisten tulee suhtautua jätteen lajitteluun huolellisesti. Irtoparistot tai irtonaiset akut eivät kuulu sekajätteeseen. Sähkö- ja elektroniikkaromun eli SER-jätteen kierrätykseen löytyy kattavasti ohjeita eri lähteistä.
Yrityksiä puolestaan koskee Suomen jätelain mukaan laaja kierrätysvastuu. Tuottajavastuun mukaisesti valmistajien ja maahantuojien tulee huolehtia tuotteidensa jätehuollosta. EU-säädökset kohdistuvat erityisesti paristojen ja akkujen tuottajavastuuseen.
Säädöksiä usein parjataan liiallisena holhouksena. Akkupalojen ennaltaehkäisyssä ne kuitenkin toimivat kaikkien yhteiseksi eduksi. Viranomaisilta sopii toivoa tiukkaa linjaa kierrätysyrityksiä kohtaan, jos on pieninkin syy epäillä niiden toimivan vastoin määräyksiä.
Huomattava esimerkki löytyy Tampereen Ruskosta, jossa aluehallintoviranomainen perui jätteenkäsittelylaitoksen ympäristöluvan. Laitoksella oli useita tulipaloja. Marraskuussa 2024 suurpaloa jouduttiin sammuttamaan kymmenen vuorokautta.
Onnettomuustutkintakeskus Otkes tutki Tampereen Ruskon paloja. Selvityksen mukaan viranomaisten yhteistyön puute mahdollisti jätteenkäsittelyn liian suuren kasvun. Samanaikaisesti laitos laajeni asuinalueiden lähelle. Pelastustoimessa ei tunnistettu kohteen poikkeavaa tulipaloriskiä.
Vastaavien vaarojen kanssa Oulussa tulee olla valppaana. Ympäristölupavalvoja Leena Aho Lupa ja valvontavirastosta toteaa Kalevan haastattelussa, että Toppilan kierrätysyrityksen "toimintaympäristö lähellä asutusta ei ole paras mahdollinen." Riskialtis yritys ei siis kuuluisi alueelle, jonne asutus on levinnyt laajasti.
Viime kädessä vastuu turvallisesta kierrätyksestä Oulussa on kaupungilla ja sen poliittisille päättäjillä. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida, että jätteenkäsittely kaikkiensa toimii erillään asutuksesta.