Nokia vahvistaa Kalevalle (8.9.) tavoittelevansa suurta tekoälytehdasta Oulun Energian voimalaitosalueelle Oulun Toppilaan. Gigafactory-niminen rakennusten kokonaisuus sisältäisi datakeskuksen laitetiloineen, sähköaseman sekä vierailukeskuksen.
Tekoälytehdas tarjoaisi tekoälyn käyttöön tarvittavaa valtavaa laskentakykyä Euroopan alueelle. Nokian suunnitelmat sisältyvät EU:n laajuiseen tarjouskilpailuun, jonka tavoitteena on saada Eurooppaan seitsemän suuren laskentatehon datakeskusta.
Oulun Energia on ollut aloitteellinen tekoälytehtaan saamiseksi Toppilaan. Kuten toimitusjohtaja Arto Sutinen toteaa Kalevan haastattelussa, Toppilan alue soveltuu erinomaisesti datakeskustoimintaan. Siellä energia- ja sähköverkko on valmiina. Hukkalämpöä voidaan syöttää Oulun kaukolämpöverkkoon.
Jättimäistä tekoälytehdasta voi verrata rautatien tuloon Ouluun 240 vuotta sitten 1886. Paitsi ihmisten niin myös tiedon liikkuvuus nopeutui ja laajeni uuden tekniikan myötä. Nyt digitalisaatio on sysännyt salamannopean tiedonkäsittelyn mahdollistavat tekoälyinvestoinnit räjähdysmäiseen kasvuun.
Talouden mittarit osoittavat, että tekoäly vetää maailmanlaajuisesti talouskasvua. Kehitystä ohjaavat globaalit teknologiajätit, jotka toimivat pääasiassa Yhdysvalloissa. Euroopassa on havahduttu, että maanosa ei voi toimia amerikkalaisten datakeskusten varassa. Eurooppa tarvitsee omaa vankkaa datakeskusinfrastruktuuria.
EU:n turvallisuus- ja digikomissaari Henna Virkkunen (kok.) jaksaa muistuttaa joka käänteessä Euroopan teknologisesta suvereniteetista. Huhtikuussa Virkkunen huomautti Oulun-vierailullaan, että Oulun seudulle sijoittuu merkittävää uuden teknologian tutkimus- ja tuotekehitysosaamista.
Virkkunen arvioi Kalevan haastattelussa, että Eurooppaan tarvitaan kolme kertaa nykyistä enemmän datakeskuksia seuraavan 5–7 vuoden aikana. EU tavoittelee noin 200 miljardin investointeja tekoälyyn ja suurteholaskentaan. EU:n halukkuus osoittaa julkista tukea datakeskuksiin voi lähitulevaisuudessa siis ohjata tekoälytehtaan Oulun Toppilaan.
Toppilan tekoälytehtaan rakentaminen ei ole suinkaan vielä täysin varmaa. EU:n tarjouskilpailu sulkeutuu marraskuussa. Tukipäätökset tulevat ensi vuoden alussa, ja rakennustyö voisivat alkaa aikaisintaan myöhemmin ensi vuonna 2027.
Suomalaisyrityksistä arviolta noin 75 prosenttia hyödyntää liiketoiminnassaan jollakin tavalla tekoälyä. Tekoäly tarjoaisi monelle toimialalle uutta kilpailuetua ja tuottavuutta, jos uusi teknologia osataan ottaa järkevästi käyttöön. Tuhansien eurooppalaisten start-up -yritysten tiedetään kaipaavan kasvunsa tueksi suurteholaskentaa. Yhtä lailla julkisen alan toiminnoista löytyy paljon mahdollisuuksia miten hyödyntää tekoälyä.
Vaikka datakeskuksista ei synny perinteisen suurteollisuuden tapaan jättityöllistäjiä, ne edistävät monella tapaa aluetaloutta. Gigafactory on niin suuri kala, jota alueen edunvalvojien kannattaa ja pitää pyytää Ouluun.
EU-alueen datakeskuksista kilpailevat myös lukuisat muut maat, joten tarvitaan myös kansallista painostusta suurten tekoälytehtaiden saamiseksi Suomeen. Maamme etu näille laitoksille on, että Suomessa on saatavilla hyvin puhdasta energiaa.