Erikoislääkärit Niilo Keränen ja Liisa Kylmänen kirjoittivat (Kaleva 1.2./Lukijalta) painavan kirjoituksen lääkäreiden ja sote-ammattilaisten kirjaamiseen kuluvasta ajasta. Selvitysten mukaan lääkäri käyttää jopa yli kolme tuntia työpäivästään kirjaamiseen.
Sote-tietojärjestelmien tarkoituksena on helpottaa ja tukea ammattilaisten hoitotyötä, ei hankaloittaa sitä. Kansallisesti tilastoitavat tiedot syntyvät pääosin normaalin työn ohessa. Esimerkiksi lääkärikäynnillä todetut diagnoosit tai toimenpiteet koodeineen poimitaan tietojärjestelmään suoraan lääkärin kirjauksesta ilman erillistä tilastointikirjausta.
Edellinen on yksi esimerkki rakenteisesta kirjaamisesta, jota kritisoidaan usein. Mielestämme rakenteinen kirjaaminen puoltaa paikkansa, kun siitä saadaan ammattilaisille hyötyä, kuten toistuvan kirjaamisen välttäminen.
Esko asiakas- ja potilastietojärjestelmässä on rakenteistettu vain tiedot, jotka kansallisten vaatimusten mukaan tulee tai sote-ammattilaisten mielestä on järkevää kirjata rakenteisesti. Jatkossa rakenteistaminen pyritään hoitamaan Eskossa tekoälyn avulla.
Tekoälyn hyödyntäminen sotessa ei ole niin kaukana kuin voisi kuvitella, ja siitä tullaan todennäköisesti saamaan apua kirjaamiseen sekä tietojen koostamiseen jo parin seuraavan vuoden sisällä.
Esko Systems ja Pohde ovat yhdessä käynnistäneet hankkeen, jossa pilotoidaan tekoälyn hyödyntämistä kirjaamisessa. Pilotissa tekoäly ”kuuntelee” lääkärin ja potilaan välistä keskustelua, ja tekee sen päätyttyä ehdotuksen kirjauksesta. Lääkärin tehtäväksi jää tarkistaa, tarvittaessa korjata ja täydentää ja hyväksyä kirjaus. Alustava palaute kokeilusta on lupaavaa, mutta vielä on kehitettävää ennen laajempaa käyttöä.
Viranomaisten vaatimukset ohjaavat sekä sote-ammattilaisten että tietojärjestelmätoimittajien toimintaa. Vaadittavien yksityiskohtien lisääntyessä kirjaaminen usein monimutkaistuu. Lääkärin työhön kuuluu myös kirjoittaa mitä erilaisempia todistuksia ja lausuntoja, mikä kuormittaa ammattilaisia, ja käytetty aika on pois potilaiden ja asiakkaiden kohtaamisesta. Siksi on tärkeää pitää asia keskustelussa.
Mielestämme on oleellista, että tietojärjestelmätoimittaja ei usko uuden tekniikan olevan aina entistä parempi tai luule ymmärtävänsä asiakas- ja potilastietojärjestelmän tarpeita paremmin kuin sote-ammattilaiset itse. Juuri sen vuoksi Eskoa kehitetään tiukasti yhteistyössä sote-ammattilaisten kanssa. Vain ammattilaisten kanssa järjestelmää voidaan kehittää niin, että sen käyttö on tarkoituksenmukaista kliinisen työn kannalta.
Sama koskee uusia teknologioita; niitä otetaan käyttöön siinä laajuudessa, kun niistä on apua sote-ammattilaisille heidän työssään eli ihmisten hoitamisessa.
Elina Nikanne
asiantuntijalääkäri, LT, Esko Systems Oy
Markku Hurskainen
johtaja, tuotehallinta, Esko Systems Oy