Suomen poh­ja­no­tee­rauk­ses­ta tasan 50 vuotta: pre­si­den­tin­vaa­lit pe­rut­tiin ja Kek­ko­sen vas­tus­ta­jat lei­mat­tiin fa­sis­teik­si – Pro­fes­so­ri Martti Häikiö: "Meillä oli oma Lu­kas­hen­ko val­las­sa"

Keskiviikkona tulee kuluneeksi pyöreitä vuosia vuoden 1973 poikkeuslain ratkaisevasta äänestyksestä, jolla Suomessa vältettiin presidentinvaalit ja nostettiin Kekkonen taas presidentiksi. Professori Vesa Vares arvioi poikkeuslain kertovan jotakin säännönmukaista suomalaisesta mielipiteenmuodostuksesta.

Toni Viljanmaa
Urho Kekkonen
Presidentti Kekkonen vieraili Neuvostoliitossa vielä aivan valtakautensa lopussa, marraskuussa 1980 käydessään kalastamassa Lenkoranissa Azerbaidzhanissa. Tuolloin hän kärsi jo vakavista terveysongelmista.
Presidentti Kekkonen vieraili Neuvostoliitossa vielä aivan valtakautensa lopussa, marraskuussa 1980 käydessään kalastamassa Lenkoranissa Azerbaidzhanissa. Tuolloin hän kärsi jo vakavista terveysongelmista.
Kuva: ITAR-TASS Agency

Urho Kekkosen valinta presidentiksi ilman vaaleja tammikuussa 1973 kuuluu suomalaisen demokratian synkkiin hetkiin. Suomettuminen saavutti silloin yhden lakipisteensä täydellisen presidenttijohtoisessa maassa, jonka tekemisiä valvottiin tiukasti Moskovassa.

Poikkeuslaki herätti kummastusta erityisesti lännessä, jonne Suomi samaan aikaan kurkotti vireillä olleen Euroopan talousyhteisön (EEC) vapaakauppasopimuksen avulla. Vapaat ja demokraattiset vaalit ovat länsimaisen parlamentarismin kulmakivi, joten lännessä ihmeteltiin suomalaisten intoa säätää poikkeuslaki vaalien välttämiseksi.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Ilmoita asiavirheestä
Urho Kekkonen Presidentinvaalit Historia Politiikka Lainsäädäntö Suomen historia Politiikka Suomettuminen