Heinäkuinen sunnuntai-ilta Utsjoella on tyyni ja rauhallinen. Reilun kymmenen kilometrin päässä kirkonkylältä virtaava Kuoppilasjoki soljuu hitaasti kohti Tenojokea.

Voisi kuvitella, ettei ilta-auringossa kylpevän joen äärellä ole ketään muuta. Pian silmä osuu kuitenkin kivien seassa kelluvaan mustaan hahmoon, joka lipuu äänettömästi veden pintaa pitkin.

Snorkkeliputken ympärillä vilisee sankoin joukoin sääskiä, jotka yrittävät ahnaasti päästä tunkeutumaan putken sisään. Aika ajoin pintaan pulpahtaa myös hahmon käsissä oleva laite, jonka kalansilmämäinen kupu tuntuu skannaavan jokiympäristöä haukan lailla.