Päätoimittajan kolumni: Viina vie urat, perheen ja ter­vey­den, mutta mitäpä siitä?

Vanhat kuvat: Lu­mi­lau­tai­lun suosio nousi 2000-lu­vul­la ja nuoriso väsäsi omia hyp­py­rei­tä

Kolumni: Lapsi ihol­la­ni laski tes­to­ste­ro­ni­ta­so­ja­ni nuorena isänä ja jää­kiek­koi­li­ja­na

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Suomen ja Ruotsin liit­ty­mi­nen Natoon muuttaa poh­joi­sen stra­te­gis­ta mer­ki­tys­tä

Keskustelut Pohjoismaiden välisten infrainvestointien toteuttamiseksi osana varustautumis-, huoltovarmuus- ja turvallisuuspolitiikkaa on syytä käynnistää pikaisesti.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikkaa nopeasti ja rajusti. Maat jättivät yhdessä Nato-hakemukset ja jäsenyyden ratifiointi eri jäsenmaiden parlamenteissa etenee hyvää vauhtia. 1 300 kilometriä pitkälle itärajalle laskeutui rautaesirippu luultavasti vuosikymmeniksi.

Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon muuttaa merkittävästi pohjoisen strategista merkitystä. Pohjoinen Suomi on maayhteys länteen ja tuleviin Nato-liittolaisiimme Ruotsiin ja Norjaan. Jo talvisodan aikana Iso-Britannia ja Ranska pyysivät Norjalta ja Ruotsilta lupaa kauttakulkuun auttaakseen Neuvostoliittoa vastaan taistellutta Suomea. Lupa jäi saamatta ja osin tähän vedoten Suomea vaadittiin hyväksymään Neuvostoliiton aluevaatimukset.

On myös epäilty, että pelko luvasta motivoi Stalinia neuvotteluihin rauhasta.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.