Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato elää siirtymävaihetta. Ydinkysymys kuuluu, millaisen roolin Eurooppa kykenee ottamaan Natosta ja maanosan sotilaallisesta turvallisuudesta tilanteessa, jossa Yhdysvallat haluaa vetäytyä Euroopan puolustuksen päävastuusta keskittyäkseen enemmän Lähi-itään sekä Kiinaan. Euroopalle ääneen lausuttu uhka on Venäjä.
Sotilasasiantuntijat käyttävät uudenlaisesta puolustusliitosta ilmaisua Nato 3.0. Tuotekehityksestä lainattu termi tarkoittaa Naton historiassa sen kolmatta vaihetta. Ensimmäinen jakso ajoittui kylmään sotaan 1940-luvulta 1990-luvun alkuun, jolloin Neuvostoliitto hajosi ja kylmä sota päättyi.
Nyt Nato palaa eurooppalaisille juurilleen. Sotilasliiton syntyä ennakoi 1948 Brysselin sopimus, jonka allekirjoittivat Ranska, Iso-Britannia, Belgia, Hollanti ja Luxemburg. Ne halusivat yhdistää poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisia intressejään. Puolustusyhteistyön motiiviksi mainittiin Saksan uhka, mutta tosiasiassa länsi näki Itä-Eurooppaa etupiiriinsä kahmivan Neuvostoliiton vaaralliseksi.
Brysselin sopimusta ei pidetty riittävänä. Mukaan haluttiin laajempi pohja länsivaltoja. Pohjois-Atlantin puolustusliiton vuonna 1949 perustivat 12 valtiota: Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Ranska, Italia, Portugali, Belgia, Hollanti, Luxemburg, Tanska, Norja ja Islanti. Naton toisessa vaiheessa 1990-luvun lopulta lähtien sotilasliitto laajeni lukuisiin itäisen Euroopan maihin.
Suomi solahti nopeasti Nato-yhteensopivaksi, ja sen rooli uudenlaisen Naton syntyprosessissa on maan kokoon nähden merkittävä. Nato-kokouksessa Turkin Ankarassa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto seisoo eturivissä johtavien Nato-maiden edustajien kanssa.
Nato julkaisi Ankarassa mittavan listan sotilasteknologian investoinneista, joissa Suomi on kattavasti mukana. Esimerkiksi Patria kertoi tarjoavansa uutta tela-ajoneuvoa arktiseen puolustusyhteistyöhön.
Presidentti Alexander Stubbin korkean tason diplomaattiset taidot edesauttavat Suomen asemaa. Painoarvoamme lisää eniten maantieteellinen asemamme. Suomella on EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa. Merkityksensä on myös sillä, että Suomi ylläpiti vahvoja puolustusvoimia, kun muut länsivaltiot samaan aikaan likipitäen unohtivat armeijoidensa kehittämisen.
Eurooppalaisen Naton valmistelu perustuu paljolti presidentti Sauli Niinistön taustatyöhön. Niinistö puhui Naton eurooppalaistamisesta ajat sitten, jolloin sille lähinnä naureskeltiin, kuten Niinistö itse on todennut Ylen haastattelussa.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toisella kaudella Niinistön puheet otettiin vakavasti. Niinistö johti työryhmää, joka selvitti Naton toimintamalleja siltä varalta, että Yhdysvallat äärimmäisessä tilanteessa hylkää koko liittokunnan. Työryhmä julkaisi raporttinsa toukokuussa 2026.
Nato-valtiot lisäävät tällä hetkellä voimakkaasti asevarusteluaan. Ilmatilan hallintaan aiotaan varustautua uudella tiedustelu-, ilmakuljetus- ja drooniteknologialla. Niinistön työryhmä esittää Naton maavoimien painopistettä itään, koska sotilasarvioiden perusteella maasota kohdistuisi Puolan tasangoille ja Suomen pitkälle itärajalle.