Sosiaalinen media aiheuttaa lapsille ja nuorille ongelmia. Useat esimerkit osoittavat, miten somen algoritmit koukuttavat haitallisiin sisältöihin. Pahimmillaan julkaisut somesovelluksissa ovat yllyttäneet tai johtaneen nuoren itsemurhaan.
Someilmiöistä yksi vaarallinen on rappiostriimaus, jossa välitetään suoratoistona videota tai ääntä päihtyneenä tai itseään vahingoittaen. Äskettäin rappiostriimaja kuoli Kotkassa toimiensa seurauksena. Katsojalle on ongelmallista, jos toinen ihminen on hengenvaarassa, sillä lain mukaan jokaisella on silloin velvollisuus järjestää apua.
Kaleva uutisoi urbex-ilmiöstä, jossa nuoret tunkeutuvat autiotaloihin ja kuvaavat niistä videoita sosiaaliseen mediaan. Kummastusta Oulun seudulla on herättänyt myös somessa esiintyvä Cat in the Hat -ilmiö. Kissapukuisesta pelottelijahahmosta leviää kuvia ja videoita, joista osa on todennäköisesti tehty tekoälyllä.
Villitykset leviävät sosiaalisessa mediassa nopeasti. Haitallisia sisältöjä on vaikea estää. Somesta syyllistetään liian helposti lapsia ja nuoria, heidän vanhempiaan tai opettajia. Vanhemmilta ja kouluilta on kyllä perusteltua vaatia, että he rajoittaisivat lasten somekäyttöä. Selkeät rajat luovat turvallisuutta.
Somen sääntely kuuluu lainsäätäjille. Poliitikkojen tulee kyetä rajoittamaan somealustoja pyörittävien yhtiöiden kaupallista toimintaa, jos niiden havaitaan levittävän ihmisille vaarallista materiaalia. EU on oikealla linjalla, kun se aikoo vaatia somealustoilta jo ennakkoon tiedon siitä, että tietyn sovelluksen käyttö on turvallista alaikäiselle.
Suomessa Orpon hallitus valmisteli lakia, jolla sosiaalisen median käyttö olisi kielletty alla 15-vuotiailta. Kansallinen säätely osoittautui hankalaksi jo senkin vuoksi, että teknologiayhtiöt toimivat kansainvälisesti. Suomi ei olisi pystynyt velvoittamaan somealustoja noudattamaan kieltoja.
Lisäksi täyskielto sotii EU-sääntelyä vastaan. Kiellot loukkaavat lasten perusoikeuksia, kuten sanan- ja tiedonvälityksen vapautta. Syyskuussa budjettiriihen yhteydessä Orpon hallitus ilmoitti lopettavansa nuorten somekiellon valmistelun.
Suomen päätös on yksi esimerkki siitä, miten sosiaalisen median vakavia vaaroja on vaikea ennaltaehkäistä ilman teknologiajättien myötävaikutusta.
Yhdysvalloissa oikeuslaitos on useaan otteeseen velvoittanut maailman suurimman sosiaalisen median yhtiön Metan maksamaan miljardien eurojen korvauksia osavaltioille. Ne haastoivat teknologiajätin oikeuteen, koska Metan katsotaan pahentavan lasten ja nuorten mielenterveysongelmia.
Kanteiden mukaan Metan on suunnitellut sovelluksensa tietoisesti niin, että ne aiheuttavat riippuvuutta. Oikeudessa yhtiön todettiin valehdelleen käyttäjilleen yksityisyyden suojasta. Jo vuonna 2016 Facebookin todennettiin luovuttaneen kohdennettua mainontaa varten luvattomasti miljoonien käyttäjien tietoja konsulttiyhtiölle, joka järjesteli Donald Trumpin vaalikampanjaa.
Oikeuspäätökset luovat painetta somealustoille. Historiasta löytyy vastaavanlaisena kehityskulku, miten tupakkateollisuus saatiin vastuuseen terveydelle haitallisesta tuotteistaan. Sosiaalisen median kohdalla erityisesti lapset ja nuoret tarvitsevat yhtä lailla suojelua terveydelle haitallisilta tuotteilta.