Rakkaat suomalaiset. Näin läheisesti Tasavallan presidentti Alexander Stubb puhutteli yleisöään järjestyksessään toisessa uudenvuodenpuheessaan. Jäyhä suomalainen tietää, miten vaikeaa on lausua tuo välittämisen tunnetta kuvaava sana, jolla Stubb aloitti vastaavan puheensa myös vuosi sitten. Urho Kekkosen aikana meidät pysäytettiin ojennukseen aloitussanoilla "kansalaiset, medborgare".
Tavat entisten presidenttien ajoista ovat vapautuneet. Rentoon tyyliinsä Alexander Stubb valoi kansalaisiin optimismiaan. Meillä ei ole hätää, hän vakuutti pariin kertaan – toki paljolti roolinsa velvoittamana. Alkavan vuoden tavoitteet Stubb tiivisti tapansa mukaisesti kolmeen pointtiin. Vuonna 2026 Suomen tulee tavoitella rauhaa, kasvua ja välittämistä.
Stubb otti pesäeroa Yhdysvaltoihin ja katsoi maiden suhteiden olevan nyt murroksessa. Suomen intressien mukaisesti yhteistyötä Atlantin yli tarvitaan, vaikka Suomen arvopohja poikkeaa Donald Trumpin valtapolitiikasta eikä Yhdysvaltain kanssa olla aina samaa mieltä.
Suomen suhde Venäjään on presidentin mielestä muuttunut pysyvästi. Suomi kuuluu liittokuntiin eli Euroopan unioniin sekä Natoon ja toimii osana niitä. Vaikkei erityissuhdetta Venäjään tarvita tällä hetkellä, jossakin vaiheessa suuren rajanaapurin kanssa täytyy jatkaa yhteistyötä. Tulevaisuus riippuu nyt Venäjästä.
Stubb ennakoi rauhan Ukrainassa olevan lähempänä kuin kertaakaan aikaisemmin sodan aikana. Stubb tietänee asiasta enemmän kuin puhuu, sillä hän on istunut aktiivisesti suurvaltajohtajien kanssa samoissa kabineteissa neuvottelemassa Ukrainan tulevaisuudesta. Stubb muistutti realismista; rauhansopimuksen ehdot tuskin tulevat vastaamaan oikeudentajuamme.
Rauhattomuus muuttaa maailmajärjestystä, ja siihen Suomen tulee varautua. Vaatimuksen tuo esiin Sitra, eduskunnan alainen rahasto, joka etsii ratkaisuja Suomen hyväksi. Sitra ennustaa tuoreessa Megatrendit 2026 -raportissaan, että lähivuodet ovat paitsi sotien niin myös protektionismin eli tiukan tullipolitiikan aikaa.
Sitran mukaan maailmanjärjestyksen murroksen lisäksi lähivuosien kehitystä hallitsevat ympäristökriisi, tekoäly ja väestön ikääntyminen.
Sitra ennakoi maailmanjärjestyksen murroksen mittaavan demokratian voimaa. Trumpin hallinto syyttää eurooppalaisia instituutioita ja sääntelyä poliittisten vapauksien murentamisesta. Vastaavasti maailmanlaajuinen populismi kyseenalaistaa demokratiaa sekä vihreää siirtymää.
Suomen näkökulmasta yksi ratkaisevimmista kehityssuunnista on ikääntyvä sekä vähenevä väestö, mikä määrittää vahvasti pienen maan tulevaisuutta. Pitkäikäisten yhteiskuntaan tarvitaan sukupolvien välistä yhteisymmärrystä.
Sitra ehdottaa Suomelle uutta yhteiskuntasopimusta, jossa määriteltäisiin millä ehdoilla valtaa, vastuuta ja oikeuksia jaetaan Suomessa. Presidentin kolme pointtia tarjoavat sopivaa sisältöä sopimukseen. Suomen hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen vaatii tietysti rauhaa, mutta myös yhteistä näkemystä kasvusta sekä välittämisestä.