Pääministerin loppukesä on kulunut myrskyn silmässä. Tämä virke olisi voinut löytyä jostain kolumnista vuosi sitten, mutta samalla tavoin se on ajankohtainen nyt. Pääministeri ja myrskyn aihe vain ovat vaihtuneet.
Kun vuosi sitten media hiillosti pääministerinä tuolloin toiminutta Sanna Marinia (sd.) tämän kesäisestä bileillasta ja tanssivideosta, on tällä kertaa pääministeri Petteri Orpo (kok.) joutunut kohun pyörteisiin.
Nyt kohun syypää ei ole pääministeri itse, mutta ihan syyttömänä ei Orpoakaan voi tilanteeseen pitää. Eiköhän hän osannut etukäteen arvella, että perussuomalaisten kaapeista saattaa jokunen luuranko löytyä. Orpo otti tietoisen riskin saadakseen kokoon hallitusohjelman, jolla pyritään Suomen velkaantumiskierteen katkaisemiseen.
Tämän vuoden poliittinen kesämyrsky on kohdistunut voimakkaimmillaan perussuomalaisiin ministereihin, mutta sen seurauksia ovat joutuneet hoitamaan muutkin, etunenässä pääministeri Orpo.
Kun rasismikohun keskiössä olleet perussuomalaiset eivät elinkeinoministerinä hetken toimineen Vilhelm Junnilan eron jälkeen enää nähneet tarpeelliseksi sammuttaa sytyttämiään tulipaloja, on taakka jäänyt etupäässä Orpolle.
Vähemmällä olisivat pääministeri ja koko hallitus päässeet, jos sekä valtiovarainministeri Riikka Purra että elinkeinoministeri Wille Rydman olisivat ottaneet lusikan kauniiseen käteen ja kertoneet suomalaisille, millä tavoin heidän ajatusmaailmansa on muuttunut sitten vuosien takaisten rasististen kirjoitusten. Helppo nakki – mikäli muutosta on tapahtunut.
Torstaina julkaistu, hallituksen syrjintää käsittelevä tiedonanto, siihen sisältyvien toimenpiteiden neuvotteleminen ja rahoituksen etsiminen noille toimenpiteille on tarkoittanut lisätyötä niin hallituksen ministereille kuin virkamieskunnalle.