Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Pohde leikkaa omais­hoi­don tukea, mutta kukaan ei seuraa, mitä sitten ta­pah­tuu

Julkisessa taloudessa jokainen meno on pystyttävä arvioimaan kriittisesti. Se koskee myös järjestöjä.

Toimintaa, joka ei tuota riittävästi hyötyä, pitää uskaltaa uudistaa tai lopettaa. Mutta yhdeltä budjettiriviltä poistettu euro ei ole vielä yhteiskunnalle säästetty euro. Pitäisi tietää myös, mitä sen jälkeen tapahtuu muualla.

Omaishoito näyttää tämän hyvin.

Pohde käyttää omaishoitoon keskimääräistä enemmän rahaa. Omaishoidon palkkioihin kului vuonna 2023 Pohteella 70 euroa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli 57 euroa.

Siitä, mitä rahalla saadaan aikaan, tiedetään sen sijaan vähän. Pohteen tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan toimialueilla ei ole yhteisesti sovittuja mittareita omaishoidon vaikuttavuuden mittaamiseen. Osa ilmoitti, ettei mittareita ole määritelty.

Omaishoitajien jaksamisen tukemiselle asetetun tavoitteen etenemisestä yksikään toimialue ei toimittanut tietoa.

Arvioinnissa on myös luku, joka kannattaa lukea talouden silmin. Ikäihmisten palveluissa omaishoidon ja sijaisten palkkioihin varattu määräraha alittui vuonna 2025 noin 259 000 eurolla. Samana vuonna omaishoidon tuen kattavuus yli 75-vuotiaissa jäi 4,6 prosenttiin, kun tavoite oli seitsemän.

Nämä luvut eivät kerro, miksi näin kävi. Ne pitäisi selittää.

Valtakunnallisesti tilanne on sama. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi keväällä, että omaishoito on keskimäärin korvaavia palveluja edullisempaa, mutta todellisia kustannussäästöjä ei pystytä arvioimaan, koska hyvinvointialueet eivät tuota vertailukelpoista kustannustietoa.

Järjestöiltä vaaditaan tavoitteet, kohderyhmä, raportointi ja näyttö vaikutuksista. Näin kuuluukin olla.

Rahoitusta ei pidä saada sillä perusteella, että toimintaa on ollut ennenkin. Mutta sama vaatimus kuuluu myös leikkauspäätöksen tekijälle.

Jos omaishoitajien matalan kynnyksen ohjausta ja vertaistukea vähennetään, pitää pystyä seuraamaan, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Väheneekö palvelujen tarve vai siirtyykö se hyvinvointialueelle? Mitä maksaa se, kun omaishoitajan jaksaminen pettää?

Ilman mittareita emme tiedä. Vaikuttavuuden mittaaminen maksaa. Ilman sitä leikkauspäätös on kuitenkin arvaus.

Väestö ikääntyy ja lasten omaishoito on Pohteella lisääntynyt samaan aikaan, kun omaishoitajien kokonaismäärä on vähentynyt. Tarve ei ole katoamassa mihinkään.

Nyt säästö näkyy yhdessä taloustaulukon solussa ja kustannus ilmestyy myöhemmin toiseen.

Mari Kärkkäinen

Oulun seudun omaishoitajat ry:n hallituksen jäsen, Oulu