Moottoriurheilusta kaksoiskäyttöteknologiaan
Lähtölaukaus koko OuluZonen synnylle oli Oulun Iinatin moottoriurheilukeskuksen lakkauttaminen ja toimintojen siirtäminen harvempaan asutulle alueelle vuonna 2013.
Oulun yliopiston professori Rauno Heikkilä muistelee, miten yliopisto aikoinaan päätyi OuluZoneen:
– Työkoneiden ja väylärakentamisen automaation kokeilut alkoivat jo vuonna 2014. Teknillisen tiedekunnan jälkeen sinne kotiutui pian muitakin, muun muassa sähkö- ja tietotekniikan tiedekunta ja VTT.
– Nokia puolestaan teki ensimmäiset kokeilut OuluZonessa hieman ennen koronavuosia, 2018–2019 tienoilla, kertoo Olli Liinamaa, Nokian sidosryhmäsuhteiden vastaava johtaja.
Nykyään testaajia ja kehittäjiä OuluZonen “hiekkalaatikolla” on useita: Oulun yliopiston, VTT:n ja Nokian lisäksi OSAO, OAMK, Digital Defence Ecosystem ja liuta yrityksiä niin Suomesta kuin ulkomailta.
Osaksi Oulun Innovaatioallianssia
OuluZonen testaustoiminnan pitkä historia tunnistettiin ja nostettiin vuonna 2021 Oulun Innovaatioallianssin strategiseksi toimenpiteeksi.
– Ohjelmakauden puolivälissä tavoitteeksi otettiin “Euroopan paras autonomisen liikkumisen kehitys- ja testausympäristöjen ekosysteemi”, koska OuluZonen rooli ja merkitys alkoi kiinnostaa yhä laajemmin, kertoo ohjelmajohtaja Olli Lukkari BusinessOulusta. Lukkari on mukana Oulun kaupungin omistaman alueen kehittämisessä.
Oulun Innovaatioallianssin rooli on syventänyt ja skaalannut jo olemassa ollutta yhteistyötä: se tuo toimijat saman pöydän ääreen mahdollistajana, ei määräävänä osapuolena.
Mitä OuluZonessa testataan?
OuluZonen alueelta voi bongata monenlaista laitetta ja toimintaa. On drooneja, raskaita työkoneita ja lähetinmastoja.
– OuluZonen sijainti on meille optimaalinen, kertoo Nokian Olli Liinamaa.
– Me emme häiritse ketään eikä kukaan häiritse meitä. Voimme käyttää radiotaajuuksia, joita asutuksen keskellä ei voi. Drooneilla voi lentää normaalia korkeammalla. Lisäksi prototyypeillä lentäminen, kuormien pudottaminen sekä lentäminen näkökentän ulkopuolella on mahdollista. Toiveissa on saada Traficomilta myös luvat tarkoituksellisen radiohäirinnän suorittamiseksi, jotta voimme tutkia suojautumiskeinoja.
Oulun yliopisto testaa OuluZonessa maansiirto- ja väylätekniikan työmaan autonomisointia noin 1,5 kilometrin mittaisella mallinnetulla väylätestityömaalla. Työkoneita on ohjattu etäyhteydellä myös yliopiston kampukselta.
Myös metsätalouden sovellutuksia on testattu. Vielä tuoreempi testauskohde on autonominen satama.
– Vaikka vettä ei ole lähimaillakaan, viime viikot OuluZonessa on ollut parkissa digitaalinen iso konttilaiva, Rauno Heikkilä kertoo.
Mukaan toimintaan useiden rahoituslähteiden avulla
Yrityksille OuluZoneen on kaksi väylää: joko yhteistyössä osallistumalla alueella jo toimivan tahon hankkeeseen tai käyttää esimerkiksi Nokian, VTT:n ja yliopiston palveluita tai infraa osana yhteistä projektia. Toinen tapa on hyödyntää OuluZonea pelkästään fyysisenä tilana, jolloin yritys tuo oman teknologiansa mukanaan.
Rahoitusta alueen hankkeisiin ovat myöntäneet useat toimijat jo useiden vuosien ajan, muun muassa Business Finland, Euroopan unioni, Suomen Akatemia ja useat pohjoismaiset ohjelmat. Aluekehitysrahoitusta eri projekteille on saatu Pohjois-Pohjanmaan liiton JTF-rahoituksena. Lisäksi Oulun kaupunki on mukana kaikissa Oulun Innovaatioallianssin portfolioon kuuluvissa hankkeissa 10 %:n rahoitusosuudella. Myös yritykset itse, kuten Nokia, ovat investoineet omia osuuksiaan hankkeisiin ja pystyttäneet vaadittavaa infraa omakustanteisesti.
Kansainvälisyys ja kaksoiskäyttöteknologiat
Kiristyvässä geopoliittisessa tilanteessa kiinnostus kaksoiskäyttöteknologioihin eli sekä siviili- että turvallisuus- ja puolustusaloille sopiviin tuotteisiin ja sovellutuksiin on lisääntynyt. OuluZonessa järjestetään kutsutilaisuutena lokakuun lopussa Nato Innovation Range -tapahtuma, jonka ydinteema on juuri kaksoiskäyttö. Vastaava tapahtuma järjestettiin OuluZonessa kesäkuussa 2026, jolloin varsinkin alueen fasiliteetit keräsivät kiitosta kansainvälisiltä osallistujilta. Nyt OuluZonen toimijaverkosto haluaa tarjota tapahtumalle aiempaa suuremman roolin ja houkutella sinne enemmän sisältöä, tulijoita ja tekijöitä.
Kiinnostuksen kasvu edellyttää yhteistyön tiivistämistä
– Orgaanisen, lumipallomaisen kasvun myötä ollaan tultu pisteeseen, jossa toimintaa pitää synkronoida ja hallinnoida paremmin, Olli Lukkari kertoo. Tätä tavoitetta varten on käynnistynyt Sitran rahoittama yhteistoimintamallin kehittämisen projekti. Hankkeessa luodaan selkeät pelisäännöt ja ohjeet uusille toimijoille, kenen puoleen pitää kääntyä ja miten toimia, kun yritys kiinnostuu alueesta.
Rauno Heikkilä painottaa, että yhteinen pelikirja tulee tarpeeseen, mutta toiminta tulee samalla pitää tietoisesti kevytrakenteisena ja välttää jäykistymistä muodolliseen lupabyrokratiaan:
– Koko ajan täytyy uudistua. Tekniikka muuttuu ja testaukseen tarvitaan mahdollisimman innovatiivinen prosessi.
Oulun Innovaatioallianssi näkee OuluZonen testausyhteistyön jatkamisen arvoisena seuraavallakin ohjelmakaudella, varsinkin kun fasiliteetit ovat pitkän työn jälkeen huippukunnossa. Tavoitteena on saada mukaan yhä useampia toimijoita.
Alueeseen ollaan myös panostamassa toimijoiden suunnalta. Konsulttiyhtiö Sitowise on tehnyt esiselvityksen haastattelemalla nykyisiä toimijoita, miten he näkevät OuluZonen tulevaisuuden ja mitä tarpeita alueen käyttöön heillä on. Yleisten sähkö-, kuitu- ja tieverkoston parannusten lisäksi aluetta tullaan lähivuosina kehittämään uusien testausmenetelmien ja käyttötarkoitusten tarpeisiin.
Oulun Innovaatioallianssi
- tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden strateginen yhteenliittymä, joka vahvistaa Oulun alueen innovaatiokykyä ja Pohjois-Suomen globaalia kilpailukykyä
- OIA:n lupaus on olla paras kumppani yrityksille innovaatioiden edistämisessä
- tavoitteena uuden liiketoiminnan syntyminen valituilla kohdealoilla julkisen ja yksityisen TKI-rahoituksen avulla
- kohdealat ovat Digitalisaatio kaupunkiympäristön muutoksessa, Digitaaliset hyvinvoinnin ja terveyden ratkaisut, Kestävä kiertotalous ja puhtaat ratkaisut, Kasvu ja osaaminen sekä uutena alana Kaksoiskäyttöteknologiat
- ensimmäinen TKI-yhteistyösopimus allekirjoitettiin jo vuonna 2009
- OIA:n toimintaa kaudella 2021–2027 toteuttavat käytännössä sopijaosapuolet Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, OSAO, Luke, VTT, Pohde sekä Technopolis
