Pääkirjoitus

Oulun ka­tu­ta­soon saatava uutta elin­voi­maa – kas­va­vat kaup­pa­kes­kuk­set eivät riitä li­sää­mään kau­pun­gin kiin­nos­ta­vuut­ta

Oulun keskustassa on tyhjiä liiketiloja. Keskustan erikoisliikkeet ovat jo pitkään menettäneet asiakkaitaan kauppakeskuksiin ja hypermarketteihin. Kaupunki pyrkii kannustimillaan ohjaamaan toimisto- ja liiketilarakentamista katutasoon, jotta työssäkäynti ja asiointi ydinkeskustassa lisääntyisi.
Oulun keskustassa on tyhjiä liiketiloja. Keskustan erikoisliikkeet ovat jo pitkään menettäneet asiakkaitaan kauppakeskuksiin ja hypermarketteihin. Kaupunki pyrkii kannustimillaan ohjaamaan toimisto- ja liiketilarakentamista katutasoon, jotta työssäkäynti ja asiointi ydinkeskustassa lisääntyisi.
Kuva: Maiju Pohjanheimo / Arkisto

Kauppakeskus Valkeaan Oulussa tulee viiden uuden ravintolan rypäs. Liiketilat valmistuvat ensi vuoden syksyyn mennessä. Kauppakeskus ravintoloineen saa silloin entistä hallitsevamman otteen keskustan ruokailupaikkojen ja kahviloiden tarjonnasta.

Ravintoloiden keskittyminen kauppakeskuksiin on ajan ilmiö. Oulun keskustan vetovoimalle kasvava kauppakeskus kaupungin ytimessä tarkoittaa hyvää, mutta kyllä kehitys samalla voi näivettää keskustan kivijalkaliikkeitä ja katuvarsien kahvila-ravintoloita. Yrittäjien kirjo kapenee ja tarjonta yksipuolistuu ketjuliikkeille.

Ravintoloita haettiin ennätysmäärä konkurssiin viime vuonna. Konkurssien aalto on jatkunut tänä vuonna ja näkynyt Oulussa. Esimerkiksi keskeisellä liikepaikalla sijainnut Zivago asetettiin konkurssiin, ja Isollakadulla ydinkeskustassa ollut Winebar Paljetti lopetti kuudessa kuukaudessa toimintansa.

Ravintoloille on normaalia, että uusia ilmestyy  ja vanhoja katoaa. Alan vaikeudet alkoivat korona-aikana, jolloin ihmiset oppivat tilaamaan ruokaa kotiinsa. "Wolttaus" on vain kiihtynyt koronavuosista, eikä se ilmiö palvele kenenkään etua. Myös ruokakaupat ovat iskeneet ravintoloiden reviirille tarjoamalla salaattibaareja, sushibuffetteja tai valmiita annoksia.

Kulutustottumukset ohjaavat ihmisiä verkkokauppoihin ja hypermarketteihin, jotka nimettiin jossain vaiheessa osuvasti "peltomarketeiksi". Niihin mennään autoilla kauempaakin, eikä kaupungin keskustan palveluja tai erikoiskauppoja käytetä enää entisessä määrin. Vanhat keskustat kuihtuvat tai muuttavat luonnettaan.

Oulun keskustan vetovoimalle yksi kauaskantoisimmista ratkaisuista oli maanalainen pysäköintilaitos Kivisydän. Se on osoittautunut kymmenvuotisen historiansa aikana toimivaksi pysäköintiratkaisuksi, joka saa ihmisiltä enimmäkseen kiitosta. Kivisydämen uumenista ydinkeskustan palvelut voi saavuttaa sujuvasti.

Kun maanalainen pysäköinti toimii, kadunvarret jäävät kävelijöille ja pyöräilijöille. Elävä kaupunki syntyy ihmisten kohtaamisista. Kaupunkiympäristön tulee olla innostava, jotta kaupungilla liikkuvat ihmiset jäävät istuskelemaan, juttelemaan ja nauttimaan toistensa kanssa kahvista, ruoasta tai juomasta. Tapahtumat lisäävät kaupungin elinvoimaa.

Oulun keskustavisio vuoteen 2040 ohjaa kaupunkikehittämisen tavoitteita. Asiantuntijat ideoivat kaupunkilaisten kanssa Oulun keskusta-alueita pitkällä tähtäimellä. Kuntalaisnäkemyksissä korostui, että keskustaan halutaan muutosta. Keskustan tulisi olla toiminnallinen, viihtyisä, elämyksellinen ja houkutteleva.

Hyvän kaupunkivision pitää muuttua lähivuosina käytännön teoiksi. Oulussa on nähtävissä, että se kasvaa omaleimaiseksi suistokaupungiksi. Oulun keskustassa riittää tilaa täydennysrakentamiselle. Myös asemanseudulla Raksilassa on lähivuosina rakennettavaa.

Rakentaminen Oulun keskustassa on painottunut asuintaloihin, millä keskustaan saadaan uusia sukupolvia ja lapsiperheitä. Nyt kaupunki kannustaa rakentajia tuottamaan lisää toimisto- ja liiketiloja alakerroksiin. Jos tässä onnistutaan, työssäkäynti ja liiketilat lisäävät katutason elinvoimaa.