Suomen hienoin jalkapallostadion. Näin luonnehtii Kalevan haastattelussa (2.9.) kokenut liigapelaaja uutta Oulun Heinäpään stadionia. Harjoittelu- ja peliolosuhteet kohoavat monilta osin vaatimattomista luksustasolle, kun AC Oulun kotikenttä siirtyy Raatista Heinäpäähän.
Yleisö pääsee lauantaina 5. syyskuuta paikan päälle arvioimaan täsmääkö pelaajan näkemys omiin havaintoihin. Stadion avataan tuolloin iltakonsertilla. Ensimmäisen Veikkausliigan ottelunsa AC Oulu pelaa Heinäpään stadionilla lauantaina 12. syyskuuta. Pelejä jatkuu marraskuun alkuun saakka.
Täysin katettu katsomo ja lämmitettävä tekonurmi mahdollistavat pelaamisen syksyn räntäsateisiin asti. Jatkossa uusi kausi voidaan aloittaa aikaisin keväällä, kun lunta on vielä maassa. Yleisön lyhyt istumaetäisyys pelikentästä vie katsojat tiiviisti pelinkulkuun ja lisää tunne-elämyksiä.
Kalevan reportaasissa (1.9.) yksityiskohtaisesti esitellyn stadionin puitteiden pitäisi mahdollistaa joukkueelle erinomaisesti eväät pärjäämiseen. Loppu on kiinni seuran taustatyöstä, valmennuksesta, pelaajien taidoista ja joukkueen yhteispelistä. Menestys ratkaisee lopulta, miten yleisö ottaa seuran ja stadionin omakseen.
Heinäpään stadionin valmistuminen alkuviivytysten jälkeen jää historiakirjoihin Oulun jalkapalloilun merkkipaaluna. Varsinainen rakennustyö sujui kiitettävän ripeästi runsaassa vuodessa. Viisi tuhatta ihmistä vetävä katsomo osoittautunee mitoiltaan ihanteelliseksi Ouluun. Konserttitapahtumissa 9 000 vierasta lienee myös optimaalinen yläraja.
Raatin perinteinen yleisurheilustadion on toki tarjonnut hyvän paikan jalkapalloiluun, mutta täydellinen se ei lajille ole. Suureksi osaksi yksityisellä sijoitusrahalla rakennettu uusi stadion luo uskoa huippujalkapalloilun tulevaisuuteen Oulussa. Kasvava kaupunki elää ja hengittää ihmisten kohtaamisista. Siihen moderni tapahtumatila avautuu nyt sopivaan ajankohtaan.
Euroopan jalkapalloliitto Uefa avusti stadionin rakentamista miljoonalla eurolla. Senkin perusteella Oulun Heinäpäässä voi olettaa nähtävän joskus kansainvälisiä otteluja. Stadion yltää Uefan määrityksissä toiseksi ylimpään luokkaan, mikä mahdollistaa Ouluun nuorten ja naisten maaottelut.
Tapahtuma-areenoita on viime vuosina rakennettu Suomeen useisiin kaupunkeihin, ja uusia on suunnitteille. Heinäpään ulkostadionin lisäksi Pohjois-Suomi tarvitsee uudenaikaisen sisätilan suurille urheilu-, kulttuuri- ja kokoustapahtumille. Vanha Raksilan jäähalli Oulussa alkaa nykymittapuulla käydä kylmäksi ja kalseaksi jopa jääkiekkoon.
Kuten perusteellisesti taustoittavassa Kalevan jutussa (2.9.) kerrotaan, Ouluun suunnitteilla oleva elämysareena valmistuisi aikaisintaan syksyllä 2030. Ennen lopullista kaupungin investointipäätöstä sijoittajien pitää olla kasassa ja valtion tuen selvää. On perusteltua kysyä, miksi ja miten jättiareenoita pitäisi veronmaksajien rahoilla tukea.
Onnistuneimpia esimerkkejä on vuonna 2024 arkkitehtuurin Finlandialla palkittu Tammelan stadion Tampereella. Se aloitti myös taloudellisesti kohtuullisen hyvin toisin kuin Nokia-areena, jonka toiminta kääntyi nopeasti tappiolliseksi. Oulussa on hyvin aikaa ottaa oppia Tampereelta.