Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen osallistuu 40 kuntaa. Pienet maaseutupaikat tahtovat jakaa kulttuurista pääomaansa kansainvälisen suurtapahtuman kanssa.
Mukaan ohjelmaan lyöttäytyi yksi savolainen kunta, Pielavesi. Miksi ihmeessä? Mitä annettavaa savolaisilla on pohjoispohjalaiselle Euroopan kulttuuripääkaupungille 260 kilometrin päässä?
Kun kulttuuriin sisältyy paljon muutakin kuin taidetta, Pielavesi avartaa näköalaa pohjoiseen kulttuuriperintöön. Oulu 2026:n ruokakulttuuria kokoavan Arctic Food Lab -tuotemerkin alle Pielavesi voisi tarjota kahta herkkua: muikkua ja mykyrokkaa.
Muikku on syvissä ja kylmissä luonnonvesissä vapaana parveileva kala. Se täyttää Arctic Food Lab -merkin tavoitteet. Kulttuuripääkaupungin ohjelmassa ruokakulttuuria määritellään hienosti niin, että valitut ruokalajit jalostuvat paikallisista raaka-aineista mestarien käsissä korkealaatuisiksi tuotteiksi ja unohtumattomiksi elämyksiksi.
Pielavesi muodostui laajan Pielavesi-järven ympärille. Muikut ilmestyivät seudulle ennen ihmisiä, jo 10 000 vuotta sitten kun jääpeite vetäytyi pois. Ensimmäiset asukkaat asustelivat vesistöjen rannoilla. He keräilivät luonnonantimia, kalastelivat ja metsästivät. He alkoivat ääntelehtiä leukapieliään väännellen. Tutkimus nimesi heidät lappalaisiksi, joka on edelleen yleinen sukunimi Ylä-Savossa.
Muikunpyynnin salat nuotilla ja verkoilla siirtyivät isiltä pojille vielä 1900-luvulla. Kirkonkylän tori täyttyi 1970-luvun kesinä Muikkufestivaaleilla. Silloin muikku ja kalastajat pääsivät päärooliin. Tapahtuma on onnistuttu puhaltamaan liekkiin uudestaan.
Muikku taipuu moneksi. Se sopii savustettuna tai paistettuna niin arkiseen kuin juhlavaan ruokapöytään. Muikun voi perata sormin; vetäisee vain pään ja suolet pois. Herkkua saa kun paistaa muikkuja voissa pienissä erissä. Leivitykseen riittää ruisjauho ja suola. Kalan kypsentämisessä on tärkeintä, että uskaltaa paistaa sitä vain vähän aikaa. Mehevästä muikusta liha irtoaa ruodosta kuin itsestään.
Rössypottua muistuttava mykyrokka on yläsavolainen perinneruoka. Sitä on keitetty teurastusaikana syksyisin. Siksi mykyrokkaa sanotaan tappaiskeitoksi. Ohuehkot paltut leivotaan verestä ja ohrajauhoista. Mummojen ja äitien vanhan reseptin mukaan mykyrokkaan kuuluvat lihan lisäksi sisäelimistä maksa, munuainen ja jopa sydän.
Jos ei ole lihan suhteen absolutisti, mykyrokkaa kannattaa nauttia kerran tai pari vuodessa. Tuhdin mykyrokan rinnalla rössypottu on laihaa liemiruokaa. Savolainen rikas ruokaperinne päihittää muutenkin pohjoispohjalaisen niukkuuden.
Savossa rieska tarkoittaa muhkeaa vaaleaa leipää, jota on mukavampi syödä kuin oululaista jankiksi paistettua rieskaa. Ihmekös tuo, sillä Kuopiota sanotaan Suomen Pariisiksi – niissä kaupungeissa ymmärretään, että vyötärön mitta paranee kun syö hyvin. Kuopiolaisen jalkapalloseuran Kupsin pelitapaa kuvataan: Naatitaan, naatitaan, ei laakasta.
Savolaiset ovat maailmanmestareita myös matkaeväiden loihtijoina. He kasvoivat vuosisataisen kaskiviljelyn aikana erämaiden vaeltajiksi, jotka kulkevat tuohireput täynnä kaskiruista, suolaa, kalaa sekä siivu siankylkeä. Niistä leivotaan kalakukko – kätevästi paketoitu ja mukana kulkeva pataruoka ja leipä samassa kuoressa.
Urho Kekkonen lienee tunnetuin pielavetinen kalamies. Hänen isänsä Juho yleni torpparista metsäyhtiön pikkupomoksi kun Suomen erämetsät alkoivat muuttua talousmetsiksi. Urho syntyi 3. syyskuuta 1900 Lepikon torpan savusaunaan Pielavedellä. Loppu onkin Suomen historiaa.
Lepikon torppa entisöitiin museoksi vuonna 1966. Kekkonen kirjoitti vieraskirjaan alkusanoiksi "Eväillä jotka sain täältä, olen maailmassa pärjännyt". Keski-Suomessa pielavetinen tarkoittaa rautalangalla korjattua kyhäystä. No, elämä on kyhäys, jota joutuu joskus korjaamaan.
Oulu 2026 -ohjelmassa Lepikon torppa on pätkä Presidenttipolkua. Sen museokohteissa perehdytään lisäksi Kaarlo Juho Ståhlbergin lapsuuteen Haapajärvellä ja Kyösti Kallion elämään Nivalassa.
Kulttuuripolku avataan kesällä, ja sen voi kulkea digitaalisesti etänä tai autolla kunnasta toiseen. Pielavedelle pääsee myös maailman kauneinta junareittiä Oulu–Kajaani–Iisalmi–Kuopio. Iisalmesta lähtien juna kulkee nimellä Lentävä Kalakukko. Kuopiossa on vaihto linjakkaaseen.