1970–80-luvuilla kehittyi niin sanottu Oulun teknologiaihme, jolloin oli tiivistä yhteistyötä kaupungin, yliopiston, yritysten ja muiden toimijoiden välillä. Nykyisin tällaista ei ole ainakaan tekoälyn alalla.
Järjestimme 12.9.2025 keskustelutilaisuuden Oulun kaupungintalolla. Tavoitteena on lisätä yhteisyötä eri osapuolten välillä, parantaa Oulun asemaa tekoälyssä kilpailijoihimme verrattuna, saada lisää rahoitusta sekä tekoälyn perustutkimukseen että innovatiivisten sovellusten kehittämiseen.
Onko näköpiirissä edistystä näissä asioissa, ja perustetaanko kaavailtu perus- ja soveltavaan tutkimukseen keskittyvä keskus yliopistolle?
Osallistujina tilaisuudessa olivat kaupunginjohtaja, yliopiston rehtori, Business Oulun toimitusjohtaja, Oulun yliopiston alumni Juha Sipilä, keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja, pienten yritysten ja yliopiston spin-offien edustajia sekä VTT:n edustaja. Puoli vuotta seminaarista pyysimme osallistujilta palautetta siitä, onko edistystä nähtävissä.
Kyselyyn tuli kriittisiä kommentteja. Mitään merkittävää edistystä ei ole näkyvissä. Olemme jäämässä etenkin Helsingin yliopiston, Aalto yliopiston ja Tampereen yliopiston jälkeen tekoälyyn panostamisessa, vaikka yliopistossamme on tutkittu ja opetettu tekoälyä jo 45 vuoden ajan.
Kaivattua yhteistyötä eri toimijoiden välille ei ole syntymässä. Tutkimusryhmillä on yhteistyötä eri alojen ryhmien ja teollisuuden kanssa, mutta valtaosin ulkopuolisella rahoituksella. ELLIS-instituutti on ollut pääroolissa tekoälyn resurssien jaossa, mutta siinä Oulu on saanut vain murusia. Myös Silo AI:n perustajan Peter Sarlinin PS-säätiön rahoittamat professuurit ovat merkittävä asia.
Oulussa ei ole nähtävissä merkittäviä edistysaskelia. Pysähtyneisyys, joka näyttää vaivaavan koko kaupunkia, ja keskittyminen tutkimuksen, kehityksen ja talouden kannalta epäolennaisiin asioihin (esimerkiksi yliopiston siirtämiseen pois Linnanmaalta pienempiin tiloihin) tuntuu vievän yliopiston ja kaupungin johdon energian sekä heikentävän tutkimuksen, opetuksen ja yhteistyön edellytyksiä. Ehkä yritysmaailmassa on jotakin tulossa?
Kaupungin, yliopiston tai Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) puolelta ei ole tullut avauksia AI-tutkimuksen tai opetuksen suuntaan. Yliopiston ja Oamkin opetuksen taso lienee myös laskenut resurssipulan takia. Kurssit ovat monesti etäkursseja ja laboratoriotyöt on jouduttu vetämään minimiin.
Oulun yliopisto rankattiin Suomen yliopistoista viime vuonna Shanghain listalla jaetulle toiselle sijalle. Tämä johtui valtaosin ulkomaalaistaustaisten, etenkin kiinalaisten tutkijoiden lukuisista huipputason julkaisuista sekä viittauksista heidän julkaisuihinsa. Tämä osoittaa, että kansainvälisyyteen ja tutkijanvaihtoon olisi panostettava nykyistäkin enemmän. Ulkomaisten työllistämistä teollisuudessa ja muualla Oulussa valmistumisen jälkeen olisi edistettävä.
Medioilla olisi tärkeä rooli tiedottamalla näistä asioista Oulun kehityksen ja yhteistyön edistämiseksi.
Matti Pietikäinen
emeritusprofessori, Oulun yliopisto
Kirjoitusta korjattu 19.3. kello 15.50. Kirjoituksessa väitettiin, että “Oulun yliopisto rankattiin viime vuonna Suomen selvästi parhaaksi yliopistoksi Shanghain listalla.” Tieto ei pidä paikkaansa. Oulun yliopisto sijoittui kyseisessä yliopistovertailussa jaetulle toiselle sijalle.