Tähtijuttu: Hou­kut­taa­ko Suomi vain hyvällä so­siaa­li­tur­val­laan? – Ilman asen­ne­muu­tos­ta ul­ko­maa­lai­sis­ta ei saada hel­po­tus­ta työ­voi­ma­pu­laan

Koti: Ou­lu­lai­sen Hillin perheen vuoden van­has­sa kodissa mie­len­kiin­toi­sen lisän tuovat si­sus­tuk­ses­sa käy­tet­ty vaneri sekä ik­ku­noi­na toi­mi­vat la­si­ele­men­tit

Opis­ke­li­joi­den mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den jonot on saatu pääosin pu­ret­tua – etä­opis­ke­lu lisäsi neu­ro­psy­kiat­ri­siin al­ku­ar­vioin­tei­hin ha­keu­tu­mis­ta

Kiireettömiin neuropsykiatrisiin alkuarviointeihin hakeutuneet opiskelijat ovat edelleen mielenterveyspalveluiden jonossa. Arvioita tehdään esimerkiksi opiskelijoille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöön (ADHD) viittaavia oireita.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mielenterveyspalvelut ruuhkautuivat keväällä.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mielenterveyspalvelut ruuhkautuivat keväällä.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden ruuhkautumisesta uutisoitiin laajasti keväällä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) ajanvarauksen valtakunnallinen ruuhka hidasti hoitoonpääsyä etenkin yleis- ja mielenterveyspalveluihin. Ruuhkautumisen taustalla oli resurssivaje ja YTHS:n palvelujen laajentuminen yliopistojen lisäksi myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Myös koronarajoitukset ja etäopiskelu lisäsivät opiskelijoiden tarvetta hakeutua hyvinvointipalveluiden piiriin.

Oulussa opiskelijat odottivat puhelinpalveluiden ruuhkapiikin aikana takaisinsoittoa pisimmillään jopa kahden viikon ajan.

Ratkaisua tilanteeseen haettiin valtionavustuksen rahoituksen ja mielenterveyspalveluiden lisäämisen keinoin. Tällä hetkellä Oulun YTHS:ltä kerrotaan tilanteen olevan hyvä kevääseen verrattuna. Jono on saatu pääosin purettua, mutta kiireettömiin neuropsykiatrisiin alkuarviointeihin tulossa olevia opiskelijoita on edelleen jonossa. Arvioita tehdään esimerkiksi opiskelijoille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöön (ADHD) viittaavia oireita.

– Etäopiskelu on monelle vaativampaa, koska opiskelija joutuu itse ohjaamaan omaa opiskeluaan.

YTHS:n Pohjoisen alueeseen kuuluu Oulu, Kajaani, Kokkola, Kemi ja Rovaniemi. Kemppaisen mukaan tällä hetkellä mielenterveyspalveluiden piiriin hakeutuville opiskelijoille soitetaan jo saman päivän aikana.

Henkilöstöresursseja laajennettiin valtakunnallisesti

Kokonaisuudessaan tilanne on helpottunut, kun YTHS:n henkilöstöresursseja laajennettiin valtakunnallisesti. Myös YTHS:n Pohjoisen alueella henkilöstövajeeseen on reagoitu muun muassa ostamalla palveluita tarvittaessa myös yksityisiltä terveyspalvelujen tuottajilta. Oulussa haastetta on ollut psykiatristen sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien tehtävien täyttämisessä, mutta resurssi pyritään Kemppaisen mukaan täyttämään syyslukukauteen mennessä.

– Kevääseen verrattuna tilanne on kyllä parempi, sosiaalipolitiikasta ja kansainvälisyydestä vastaava hallituksen jäsen Johanna Kiviniemi Oulun ammattikorkeakoulun (OAMK) opiskelijakunta OSAKO:sta kiittelee.

Kiviniemen mukaan palveluihin jonottamiseen turhautuneet opiskelijat antoivat opiskelijakunnalle palautetta pitkistä odotusajoista. Hän kertoo ymmärtävänsä vuodenvaihteessa tapahtuneen palveluiden laajentumisen luoneen paineita YTHS:lle.

– Käsityksemme mukaan tuhansien opiskelijoiden mukaantulo palveluihin, sekä kesken ollut henkilöstön palkkaus YTHS:llä aiheuttivat palveluiden ruuhkautumisen.

"Korona-aika on myös lisännyt yksinäisyyden kokemusta, joka on ollut kasvussa huolestuttavasti jo ennen koronaa."
Liisa Kemppainen
Mielenterveystyön alueylilääkäri

OAMK:in ja YTHS:n välinen yhteistyö on kuitenkin sujunut Kiviniemen mukaan suhteellisen hyvin. YTHS on osallistunut koulutusalakohtaisiin opiskeluhyvinvointiryhmiin, joissa on keskusteltu hyvinvointiin ja koulutusalaan liittyvistä asioista yhdessä opiskelijoiden (koulutusalajärjestöjen edustajien), opinto-ohjaajien, opintopsykologien ja opiskelijakunnan hallitusjäsenten sekä vastaavien opettajien kanssa.

– Tietysti yhteistyö vielä hakee muotoaan, mutta YTHS on ollut avoin erilaisille ajatuksille ja kiinnostunut siitä, miten ammattikorkeakouluissa asiat on hoidettu aikaisemmin, Kiviniemi kertoo.

Unettomuus, mielialaoireet ja ahdistuneisuus ovat Kemppaisen mukaan keskeisimpiä mielenterveyspalveluiden yhteydenottojen syitä.

Myös Kiviniemi toteaa olevansa huolissaan opiskelijoista. On selvää, että syksyn lukukauden aloittamista ja mahdollista lähiopetukseen palaamista odotetaan toiveikkaana.

– Opiskelu on hyvin sosiaalista toimintaa, siitä saa myös sosiaalista voimavaraa ja kaveruutta – nyt se puoli opiskelusta on puuttunut jo pitkän aikaa.

Tulevana syksynä ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä rakennetaan kaikkien korona-aikana aloittaneiden opiskelijaryhmien kanssa.

Oulun YTHS:ltä kiitellään oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen aktiivista toimintaa yhteisöllisyyden ja mielenterveyden edistämiseksi.

– Se vähentää tarvetta varsinaiseen vastaanottotyöhön.