Mika Kolehmaisen mielestä uudessa Marsupilamissa on samaa kuin vanhoissa Tarzaneissa: Kun stara pitkäveteisen odottelun jälkeen saadaan kuviin, päästään asiaan.
Kuva: Anssi Juntto
Leffavieras
Sarjakuviin pohjautuvien näytelmäelokuvien lopputekstien alla päästään usein ihastelemaan alkuperäistä tai ainakin sen tyylistä kuvitusta.
Belgialaisen sarjakuvapiirtäjän André Franquinin 1950-luvulla luomaan eläinhahmoon perustuvan Marsupilamin (Plaza & Star) lopussa sen sijaan venytetään vitsiä parhaat päivänsä nähneestä eteläamerikkalaismuusikosta.
Oululaista kuvittajaa ja sarjakuvapiirtäjää Mika Kolehmaista piirrosnäytteen puuttuminen ei harmita, vaikka Franquinin sarjakuvat ovat hänen ehdottomia suosikkejaan olleetkin.
