Nuorista aikuisista iso osa Suomessa oli korkeakoulutettuja vielä 2000-luvun alussa. Sen jälkeen heidän määränsä jämähti samalle tasolle, vaikka muissa verrokkimaissa korkeakoulutettujen osuus on noussut huomattavasti viimeiset parikymmentä vuotta.
Suomessa 25–34 -vuotiaista 39 prosentilla on korkeakoulututkinto. OECD-maiden keskiarvo on 48 prosenttia. Suomi on pudonnut kehittyneiden markkinatalousmaiden kärkijoukosta 15 vuodessa keskiarvon alapuolelle. Syyt koulutustason laskuun ovat moninaiset. Joka tapauksessa koulutusjärjestelmämme kokonaisuutena ei tuota entisessä määrin korkeakoulutettuja nuoria.
Opettajien ammattijärjestö OAJ tilasi johtavilta taloustieteilijöiltä tutkimuskoosteen, miten koulutus vaikuttaa talouteen, tuottavuuteen ja hyvinvointiin. OAJ:n johtopäätös on selvä: alhainen koulutustaso ja osaavan työvoiman puute jarruttavat talouskasvua.
Korkeakoulut eli yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat Suomessa suhteessa paljon valtion rahaa. Nyt julkista taloutta odottavat mittavat leikkaukset, jotka uhkaavat korkeakoulujen rahoitusta. Samaan aikaan niiden odotetaan lisäävän aloituspaikkoja ja tuottavan tehokkaasti tutkintoja eli käytännössä paljon kaivattuja korkeakoulutettuja ihmisiä.
Mistä lääke vaikeaan yhtälöön? Taloustieteilijä Vesa Vihriälä esittää Helsingin Sanomien haastattelussa, että korkeakoulut ryhtyisivät perimään lukukausimaksuja rahoitusongelman ratkaisemiseksi. Hän laskee esimerkiksi 2 000 euron lukukausimaksun tuottavan noin 600 miljoonaa vuodessa, mikä olisi sievoinen summa korkeakoulujen kolmen miljardin vuosirahoituksesta.
Vesa Vihriälän ehdotus ei ole ainutlaatuinen eikä uusi, sillä lukukausimaksuista on puhuttu aika ajoin. Malleja löytyy muista maista kuten Britanniasta, jossa lukukausimaksut korkeakouluissa otettiin käyttöön 1990-luvun lopulla. Maksuja siellä on nostettu usein, ja nykyään korkeakouluopiskelija Britanniassa maksaa lukukaudesta noin kymppitonnin. Suomessa 2 000 euron lukukausimaksu tarkoittaisi viiden vuoden tutkinnosta yhteensä saman verran.
Lukukausimaksua voi perustella nuorelle sillä, että se on sijoitus hänen tulevaisuuteensa. Korkeakoulutus tutkitusti tarjoaa keskimäärin muuta väestöä paremman palkan koko työuralle. Lukukausimaksun voisi rahoittaa lainalla, jonka nuori aikuinen pystyisi maksamaan työpaikan saatuaan.
Lukukausimaksu muuttaisi maksuttoman korkeakoulutuksen periaatetta, mikä tarjoaa Suomessa tasa-arvoisen mahdollisuuden opiskella korkeampi tutkinto perhetaustasta ja varallisuudesta riippumatta. Kysymys kuuluu: onko Suomella vara luopua tästä yhdenvertaisuudesta?
Suomessa luokkaerot ovat pienet osittain maksuttoman koulutuksen ansiosta. Tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa rahoitetaan paljolti progressiivisella verotuksella. Korkeakoulutuksen ansiosta korkeaa palkkaa saavat maksavat koulutuksesta saamansa hyödyn korkeimpina veroina.
Kouluista valmistuneille tänä viikonloppuna voi todeta, että koulutusta ei mitata vain taloudellisilla mittareilla eikä muutenkaan pelkästään numeroilla. Koulutus perimmältään lisää inhimillistä pääomaa. Sellainen pääoma rikastuttaa ymmärrystä ja sivistää.