Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan tullee 24.2.2024 kuluneeksi kaksi vuotta, sota on kuluttavassa asemasotavaiheessa.
Elettiin vuoden 2013 loppua, jolloin Ukrainan oli määrä allekirjoittaa vapaakauppa- ja lähentymissopimus EU:n kanssa. Ukraina olisi tullut vahvemmin sidotuksi Eurooppaan.
Ukrainan silloinen presidentti Janukovitsh vetäytyi viikko ennen allekirjoitusta sanomalla, että Ukraina haluaa tasavertaiset suhteet niin Venäjän kuin EU kanssa. Kansa pettyi, ja siitä seurasivat 2014 alkuvuoden väkivaltaiset mielenosoitukset. Tämän seurauksena Krimille ilmestyivät ”vihreät miehet”, jotka paljastuivat Venäjän erikoisjoukoiksi.
Venäjä järjesti Krimillä valeäänestyksen, ja sen seurauksena Krim liitettiin Venäjään. Samaan aikaan itäisessä Ukrainassa Venäjä-mieliset osoittivat mieltään, mikä edesauttoi alueiden ottamista Venäjän haltuun.
24.2.2022 Venäjä aloitti erikoisoperaation hyökkäämällä Ukrainaan, ja kuvitteli operaation olevan ohitse kolmessa päivässä. Toisin on kuitenkin käynyt, Venäjän moninkertaisesta ylivoimasta huolimatta Ukraina kansa on osoittanut valtavaa maanpuolustustahtoa, ja lännen avun turvin taistelut jatkuvat.
Liian myöhään, liian vähän ja liian vanhaa, näin kritisoi kenraali evp. Pekka Toveri pari kuukautta sitten. Ukrainan sota on kriisi ja uhka koko läntiselle Euroopalle. Länsi on reagoinut hitaasti ja tehottomasti. Tipoittain annettavan aseavun Venäjä imaisee aina kitaansa, ja tämä tulee myös lännelle erittäin kalliiksi, kuin että asetoimitukset olisivat heti olleet Ukrainan pyyntöjen mukaisia.
Ukrainalaisten hävittäjälentäjien koulutus aloitettiin vuosi sitten. Keväällä 2024 koulutuksen pitäisi olla ohi, ja läntisiin F-16 -hävittäjiin osaavaa väkeä. Nämä olisivat pitäneet jo olla käytettävissä kesän 2023 Ukrainan suurhyökkäyksessä, vieläköhän lupaukset hävittäjistä ovat voimassa.
Lännen ase- ja muun tuen horjunta on alkanut. EU sai lopulta hyväksyttyä 50 miljardin apupaketin Ukrainalle. Suomelta suoraa tukea on jo myönnetty pari miljardia. Mutta länsi rakoilee, sillä Unkari, Slovakia ja muutama muukin maa vielä miettii avun jatkamista.
Yhdysvaltain merkittävä tukipaketti on kuihtumassa republikaanien vastustuksen takia. Siellä käydään myös presidentinvaalit marraskuussa, ja ehdokas Trumpin kannattajat kongressissa vastustavat tukipakettia sisäpoliittisista syistä.
Tullessaan presidentiksi Trump hylkää Ukrainan, ja samassa Nato-veneessä löyhästi ovat kiinni ne Nato-maat, joiden osuus puolustusmenoihin on alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Nato joutuu pikaisesti miettimään asemaansa ja sateenvarjonsa kokoa ja pitävyyttä, jos Yhdysvaltain presidentiksi astuu Trump. Suomi uutena Nato-maana joutuu hakemaan paikkaansa varjon alta yhdessä vanhojen Nato-maiden joukossa. Yksittäiset isot instituutiot, kuten YK, Nato ja EU ovat voimattomia tämän päivän kriisien edessä.
Martti Leskelä
Kiiminki