Oulussa syntynyt Diakonissalaitoksen pitkäaikainen johtajatar Lina Snellman määritteli 1890-luvulla sairaanhoitajan työn kutsumukseksi ja kuuliaisuuden, vaatimattomuuden, kärsivällisyyden ja hiljaisuuden sairaanhoitajan ominaisuuksiksi. Yhä edelleen ajatus kutsumuksen perässä hoitoalalle hakeutuneesta, uhrautuvasta ja toisten tarpeet omiensa edelle asettavasta hoitajasta tuntuu pulpahtelevan sitkeästi esiin hoitajien työstä puhuttaessa.
Hoitajat ovat itse kritisoineet näkemystä työstään kutsumuksena. Syytä onkin, jos ajatellaan, että kutsumuksen tuoma auvo riittäisi paikkaamaan matalaa palkkatasoa tai huonosti järjestettyjä työoloja. Nykypäivänä oikea paikka tällaiselle sisar hento valkoinen -puheelle on romukoppa.