Pääkirjoitus

"Koska hal­li­tu­soh­jel­mas­sa" ei riitä pe­rus­te­luk­si valtion pa­nos­tuk­sel­le kal­lii­seen ja kan­nat­ta­mat­to­maan Turun tunnin junaan

-
Kuva: Teija Soini arkisto

Länsirata, omaa sukua Turun tunnin juna, nytkähti viime perjantaina eteenpäin, kun valtio ja Länsirata Oy:n osakaskunnat saavuttivat sovun hankkeen ykkösvaiheesta. Hintalapussa lukee 1,3 miljardia euroa.

Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi sitoutuvat rahoittamaan ensimmäistä vaihetta yhteensä 400 miljoonalla eurolla. Valtio antaisi 400 miljoonaa.

Länsirata-yhtiö myös saisi oikeuden hankkia vierasta pääomaa enintään 520 miljoonaa euroa. Lainan takaisi Suomen valtio.

Länsiradassa on kyse kaikkiaan noin kolmen miljardin euron hankkeesta. Nopein juna Turusta Helsinkiin kulkisi tulevaisuudessa kolme varttia nykyistä nopeammin.

Uusi ratayhteys sisältyy Orpon hallituksen ohjelmaan: "Valtio toteuttaa Turun tunnin juna -hankkeen, joka käsittää Espoo–Salo-oikoradan rakentamisen ja Salo–Kupittaa-yhteysvälin parantamisen. Rakentaminen käynnistyy Espoo–Lohja ja Salo–Kupittaa-yhteysväleillä."

Tästä kirjauksesta pääministeri Petteri Orpo pitää nyt kynsin hampain kiinni. Hallitusohjelman valmistumisen jälkeen hankkeen nimi on vain muutettu Länsiradaksi, koska tunnin junasta ei oikeasti ollut kysymys.

Myös maailma ja Suomi ovat hallitusohjelman valmistumisen jälkeen muuttuneet: Suomi joutuu kaivamaan lisämiljardeja puolustushankkeisiin, sote-menojen kasvulle ei näy loppua, ja nyt taloustuskassa on jo alettu puhua eläkkeiden leikkauksesta. Sotilaallisen turvallisuuden lisääminen edellyttää väyläinvestointeja ennen kaikkea maan pohjoisosiin.

Kaiken tämän keskellä Länsirata elää omassa kuplassaan.

Maa tarvitsee kasvuinvestointeja ja työpaikkoja. On vain perin juurin kyseenalaista, onko Länsirata tällainen hanke vai kolmanteen potenssiin nostettua siltarumpupolitiikkaa.

Valtiovarainministeriö esitti maaliskuussa 2023 Tunnin junan suunnittelun keskeyttämistä, koska kyseessä on kannattamaton hanke. Hankkeen provinssiluonnetta korostaa, että radan toinen päätepiste Helsinki ei aio sijoittaa hankkeeseen euroakaan.

Viime perjantaina valtiovarainministeriö huomautti, että "hankkeen kustannusarvioihin sisältyy olennaisia riskejä".

Rataa mainostetaan valintana ympäristön puolesta, mutta parin vuoden takaisen laskelman mukaan jo radan rakennusaikaisten päästöjen kuittaamiseen menisi 140 vuotta. Maan huoltovarmuutta hanke ei suuremmin lisäisi, sillä Rantarata on jo olemassa, ja Helsingistä Turkuun kulkee jo koko välin mittainen moottoritie.

Pääministeri Petteri Orpo totesi viime perjantain neuvottelutuloksesta, että "tämä on tässä". Siis hankkeen toteutuminen olisi varmaa. Kuntien on kuitenkin vielä valtuustoissaan hyväksyttävä luonnosteltu kustannusten jako.

Ilmassa on hivutuksen makua. Länsiradan taustavoimien tavoitteena on saada tällä hallituskaudella ratatyöt liikkeelle, millä sidottaisiin seuraavan hallituksen käsiä. Hanketta koskevat ristiriitaisuudet ovat kuitenkin sitä luokkaa, ettei taktiikka välttämättä toimi.