Juopunut kuljettaja kytki sähköautonsa automaattiohjaukselle moottoritiellä. Pian kuljettaja sammui istuimelleen, mutta auto jatkoi yli satasen vauhtia vasenta kaistaa, jossa se ohitti muita autoja. Poliisit huomasivat nukkuvan kuskin ja he saivat auton pysähtymään ajamalla sen eteen ja hiljentämällä vauhdin nollaan.
Harvinainen rattijuopumus paljastui lauantaisena kesäiltana 2025 Lappeenrannassa. Autossa oli kaistavahti ja mukautuva vakionopeuden säädin. Kuljettajalla todettiin melkein kolmen promillen humalatila. Käräjäoikeus tuomitsi hänet neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.
Vapun jälkeen lauantaina kuljettaja ajoi Turku- Helsinki -moottoritien huoltoaukosta vastaantulevien kaistalle. Onnettomuudessa kuoli yksi ihminen ja loukkaantui useita. Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta ja huumausaineiden käyttörikoksesta.
Äitienpäivänä illalla Oulussa poliisi seurasi pakenevaa autoa ensiksi Kuusamontiellä, sitten Pohjantiellä sekä vielä Oulun keskustassa. Kuski luopui kaahailusta lopulta keskustan tuntumassa. Häntä epäillään muun muassa rattijuopumuksesta.
Karmeat esimerkit herättävät toistuvasti kysymyksen, miten päihtyneenä ajamista kyettäisiin ehkäisemään. Henkilövahingot rattijuopumuksissa ovat onnettomuustilastojen mukaan kylläkin vähentyneet kymmenessä vuodessa. Muita päihteitä kuin alkoholia käyttäneiden kuljettajien osuus sen sijaan on kasvanut huolestuttavasti.
Viranomaisten tietoon vuonna 2025 tuli lähes 15 000 rattijuopumusta. Niiden takia liikenteessä kuolee vuosittain noin 30 ihmistä ja noin 350 loukkaantuu. Suurin osa menehtyneistä on juopuneita kuljettajia tai juopuneiden matkustajia. Joka kymmenes kuolleista on sivullinen.
Rattijuopumukseen syyllistyy karkeasti kuvattuna kolmenlaisia ihmisryhmiä. Ongelmallisimpia ovat elämänhallintansa menettäneet, jotka käyttävät päihteitä rajattomasti. Toisen ryhmän muodostavat he, jotka ottavat tietoisen riskin päihtyneenä ajamisessa. He jäävät yleensä sattumalta kiinni.
Kolmas riskialtis joukko ovat nuoret kuljettajat, joilla harkintakyky pettää päihteiden käytön ja sopivan ajonopeuden kanssa. Tilastot vahvistavat ilmiötä; rattijuopumustapauksissa kuolee ja loukkaantuu suhteessa eniten 15–24 -vuotiaita.
Vankeusrangaistukset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Halvempaa on ennaltaehkäistä ongelmia ennen kuin ne johtavat onnettomuuksiin. Linja rattijuopumusrikoksissa Suomessa on johtanut kohtalaisen lieviin rangaistuksiin.
Rattijuopumukseen syyllistyvälle tarjotaan mahdollisuus korjata käyttäytymistään, mikä parhaimmillaan kannustaa ihmistä muutokseen. Ajokiellon sijasta voi valita alkolukolla valvotun ajo-oikeuden. Ammattimaisessa liikenteessä sekä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa ajoneuvot saa käyntiin vasta sitten, kun kuljettaja puhaltaa alkolukkoon korkeintaan 0,2 promillea.
Alkolukkolaissa vuonna 2016 määriteltiin alkolukon käyttötavat. Kymmenen vuoden kokemusten jälkeen tulisi selvittää mahdollisuus saada alkolukko vakiona uusien autojen turvavarustukseen. Teknisiä esteitä sille tuskin enää löytyy eikä alkolukko vakiolaitteena nostaisi muuten hienosti varustellun auton hintaa merkittävästi.