Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) teki tällä viikolla radikaalin ehdotuksen. Hän esitti, että ylioppilaskirjoitukset lakkautettaisiin ”vanhana jäänteenä ja turhana järjestelmänä”. Honkonen perusteli esitystään sillä, että korkeakoulujen pääsykoevalinnat ovat lisänneet lukiokoulutuksessa olevien nuorten paineita. Hänen mielestään ei ole reilua, että 15-16 -vuotias ihminen joutuu tekemään niin nuorena loppuelämän valintoja.
Ministeri uudistaisi lukiota myös opetuksen sisältöjen ja yleissivistävyyden osalta ja esitti, että korkeakouluihin pyrittäisiin tulevaisuudessa pääsykokeilla.
Lukiolaisten liitto ei ole ihan samaa mieltä ministerin kanssa vaan muistuttaa, että korkeakouluihin on useita valintaväyliä ja järjestelmässä paljon hyviä puolia. Ministerin malli ei ole liiton mielestä ratkaisu nuorten mielenterveyskriisiin.
Ruotsalaislukioissa ylioppilastutkintoa tai vastaavaa päättökoetta ei ole ollut sitten 60-luvun. Yliopisto- ja korkeakouluopintoihin haetaan lukiotodistuksen tai vapaaehtoisen korkeakoulukokeen perusteella. Joihinkin opinahjoihin pääsee haastattelujen ja näyttöjen perusteella. Lisäksi korkeakoulujen pääsykokeissa on otettu huomioon erilaiset oppijat, esimerkiksi lukihäiriöiset ja lievästi näkövammaiset. Ruotsalainen osaaminen, tiede ja tutkimus ei tietääkseni ole silti jäänyt tämän käytännön vuoksi muun maailman kelkasta, päinvastoin.
Suomalaisiin korkeakouluihin voi päästä suoraan ylioppilastodistuksen perusteella. Loput paikat jaetaan valintakokeen ja päättötodistuksen perusteella. Jälkimmäinen kertookin lukiolaisen opiskelumenestyksestä paljon enemmän kuin pelkkä ylioppilastodistus. Toki painotuksissa on Lukiolaisten liitonkin mielestä viilaamista esimerkiksi matemaattisten aineiden osalta.
Ylioppilastodistuksessa seisovien ällien määrä ei läheskään aina korreloi sen kanssa, miten nuori pärjää opinnoissa ja myöhemmin työelämässä.