Päiväkausia jatkuneiden maastopalojen voima järkyttää Euroopassa. Pahinta on, että ne vyöryvät hallitsemattomina päin tiheää asutusta ja uhkaavat suurkaupunkeja. Ranskassa ja Espanjassa on jouduttu evakuoimaan yhteensä jo noin 300 000 ihmistä kodeistaan. Viimeksi vastaavia määriä ihmisiä siirrettiin turvaan toisen maailmansodan aikana.
Vaikka alueilla on totuttu metsäpaloihin, mitään viime päivien tuhojen laajuutta ei ole aikaisemmin nähty. Tulipalojen katastrofaalisuudesta kertoo jo sekin, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron kutsui koolle hätäkokouksen. Hän kävi itse pahimmalla tuhoalueella Bordeaux’n metropolin lähistöllä kuulemassa pelastusviranomaisten tietoja.
Espanjan pääministeri Pedro Sanchez puolestaan vieraili Valencian suurkaupungin alueella. Hän syytti tilanteesta ilmastonmuutosta ja kuvaili maastopaloja ilmaston hätätilan kivuliaimmaksi ilmentymäksi. Sään ääri-ilmiöistä, kuten 40 asteen helteistä ja kuivuudesta johtuvat tulipalot alkavat olla enemmän sääntö kuin poikkeus, Sanchez muistutti.
Johtavien poliitikkojen huoli ilmastonmuutoksesta herättää innostuneita huokauksia. Samaan hengenvetoon pitää kysyä, puhuvatko he ilmastokriisistä vasta sitten, kun jotain hirvittävää ja arkielämään vaikuttavaa tapahtuu. Ehkä kansalaisetkin heräävät viimeistään silloin, kun tuli nuolee kotinurkkia.
Suomessa metsäpalot ovat olleet lastenleikkiä eteläisen Euroopan maastopaloihin verrattuna. Meillä metsää kärventyy maastopaloissa keskimäärin 0,5 hehtaaria kerralla kun pelkästään Lounais-Ranskassa tuli on roihunnut nyt yhteensä miltei 50 000 hehtaarilla. Siellä on tuhoutunut paitsi koteja niin myös tuhansia yrityksiä, kuten viinitiloja ja matkailukohteita.
Jatkuvat tuhoisat maastopalot ovat viimeistään nyt osoittaneet, että Euroopassa ei ole varauduttu riittävästi suuriin metsäpaloihin. Paloviranomaiset eivät ole kyenneet taltuttamaan tulta. Suomessa tilanne näyttää paremmalta, vaikka riskit lisääntyvät meilläkin.
Maaston paloherkkyys Suomessa ei ole lähellekään samanlainen kuin vuoristoisessa ja pensasvoittoisessa Etelä-Euroopassa. Metsäisessä Suomessa maastopaloista pyritään saamaan nopea tieto valvontalennoilla ja satelliiteilla. Laaja metsätieverkosta helpottaa sammutustöitä ja palojen rajaamista.
Ilmastonmuutos ei sytytä maastopaloja. Tosiasia kuitenkin on, että äärihelteet ja kuivuus ovat lisääntyneet ja ne altistavat katastrofeille. Euroopan tiedetään lämpiävän kaksi kertaa maailman keskiarvoa nopeammin. Esimerkiksi Ranskaan odotetaan jo neljättä helleaaltoa tänä kesänä. Lämpötilat nousevat taas 40 asteeseen.
Suuri osa maastopaloista syttyy ihmisten huolimattomuuden takia, joten luonnossa liikkuvilta on syytä odottaa vastuullista käytöstä. Yksittäinen ihminen voi kulutustottumuksillaan ottaa vastuuta myös ilmastonmuutoksesta, vaikkei hän sitä yksin pysty estämään.
Ilmastonmuutos ei välitä valtioiden rajoista. Siksi sen torjuntaan tarvitaan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Varautuminen edellyttää tutkittua tietoa ja muutokseen kykenevien tahojen yhteistyötä. Vaikka tosiasiat tuntuvat etäisiltä tai epämiellyttäviltä, niitä ei ole viisasta kieltää.