Hailuodon siltatyömaalta vahvistettiin Kalevalle (7.4.), että kiinteä yhteyden rakentaminen mantereen ja Hailuodon välillä etenee aikataulussaan. Kahden sillan sekä pengertien pitäisi valmistua syyspuolella. Väyläviraston mukaan 8,4 kilometrin mittainen silta- ja tieyhteys avataan julkiselle liikenteelle viimeistään loppuvuonna 2026.
Aika lailla valmiilta työmaalla näyttää jo nyt. Sillat eivät ole vielä ajokunnossa, mutta pelastusviranomaiset pystyvät ajamaan tarvittaessa työmaaliikennettä varten rakennettua yhteyttä pitkin.
Hailuodon silta muuttaa Suomen pisimpien siltojen listaa, joka menee tänä vuonna muutenkin uusiksi. Helsinkiin valmistui äskettäin 1,2 kilometrin mittainen Kruunuvuoren silta. Siellä ajetaan raitiotievaunuilla jo koematkoja. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille silta avataan lauantaina 18. huhtikuuta. Kruunuvuoren silta on siitä harvinainen, että yksityisautoilijat eivät sille pääse.
Vähän yli kilometrin pituinen Raippaluodon silta Vaasassa on ollut Suomen pisin silta. Hailuodon ja Oulunsalon välillä kahdelle sillalle yhteismittaa kertyy noin 1,5 kilometriä. Tällä perusteella siltayhteydestä tulee Suomen pisin. Tosiasiassa Hailuodon päässä 767 metrin mittainen Huikun silta on Suomen kuudenneksi pisin. Oulunsalon päässä Riutun 737-metrinen silta on sijalla seitsemän.
Etäisyydet Hailuodon silloilla kiinnostanevat tarkemmin vain siltabongareita, mutta kyllä uuteen yhteyteen sisältyy muutakin historiallista. Hailuodon siltaa suunniteltiin poikkeuksellisen pitkään ja perusteellisesti. Maantiestä saaren ja mantereen välillä alettiin puhua viimeistään viitisenkymmentä vuotta sitten.
Ensimmäinen tieverkkoselvitys valmistui 1980-luvun alussa, jolloin päätettiin kehittää lauttayhteyttä. Tunneliratkaisua selvitettiin 1990-luvulla. Tunnelilla olisi vältetty ainakin osa ympäristökiistoista, joita kiinteän maantieyhteyden valmisteluun sisältyi.
Rakentamisajan allianssimalli eli tiivis yhteistyö eri rakentajatahojen välillä on mahdollistanut aikataulussa pysymisen sekä luontovaikutuksiin liittyviä tarkennuksia. Ympäristövaikutusten seurantaa tarvitaan, sillä pengertie ja sillat tulevat maankohoamisrannikolle sekä vaativiin meriolosuhteisiin. Vaikutukset kalakantoihin eivät välttämättä ole täysin tiedossa.
Hailuodon silta valmistuu kansallismaisemaan. Hailuodon saari on Perämeren suurin saari, jossa on asuttu vuosisatoja. Sen talonpoikaiseen elämään ja kalastukseen liittyvä kulttuuriperinne elää rikkaana.
Historian rinnalla katseet tulee kääntää tulevaisuuteen. Laskelmien mukaan Hailuodon ja mantereen välinen liikenne kasvaa vuorokaudessa keskimäärin noin tuhannesta ajoneuvosto noin 1 400 ajoneuvoon. Kesäisin liikenne nousee talvikautta huomattavasti vilkkaammaksi.
Jo siltayhteyden rakennusvaihe on piristänyt elinkeinotoimintaa Oulun seudulla. Matkailu alueella saa sillan ansiosta uuden piristysruiskeen. Oulun seudulla matkailukohteita ei ole liiaksi asti. Hailuoto luonto- ja kulttuurikohteena tarjoaa merkittävän lisän myös koko Suomelle matkailumaana.