Googlen jättihankkeet pohjoisessa kiihdyttävät koko Suomen talouskasvua. Valtiovarainministeriön virkamiehet arvioivat uusimman talousennusteensa esittelyssä, että 13 miljardin euron investoinnista datakeskuksiin 20–30 prosenttia kohdistuu suomalaiseen tuotantoon. Jo sekin kasvattaisi Suomen bruttokansantuotetta liki prosentin.
Näin ollen Muhos, Vaala sekä Kajaani nousevat talouskasvun vetureiksi. Googlen suurinvestointi tuottaa talouteen laajat kerrannaisvaikutukset, joita tuskin kukaan osaa laskea vielä tarkkaan. Jos työn ja materiaalien hinnat pääsevät äkkiä karkuun, rakennusala saattaa ylikuumentua Pohjois-Suomessa. Datakeskusten rakentaminen voi myös viivästyttää muita isoja kohteita.
Erilaisista uhkakuvista huolimatta datakeskukset ja isot energiahankkeet kääntävät rakentamisen kasvuun. Muhoksella teollisuus- ja liiketontit sekä rivitalotontit ovat aika lailla kaikki varattu. Asuntoja Suomessa on rakennettu viime aikoina ennätyksellisen vähän, joten ainakin datakeskuskunnissa ja niiden lähiseuduilla asuntotuotanto piristyy.
Suomen talouden kehitys kokonaisuutena näyttää tällä hetkellä suotuisalta. Talousennusteita laativat tahot yksi toisensa jälkeen korjaavat aikaisempia lukujaan reilusti ylöspäin. Suomen Pankin syyskuun puolivälin ennusteen mukaan talouskasvu on voimistunut ja kasvu jatkuu seuraavan kahden vuoden aikana aiempia vuosia ripeämmin. Valtiovarainministeriö ennusteessa odotetaan tälle vuodelle 1,6 prosentin ja ensi vuodelle 1,8 prosentin kasvua.
Erityisesti Suomen vienti vetää hyvin maailmalle, jossa talouden yleisesti tiedetään kasvaneen ennakoitua nopeammin. Yhdysvaltain kauppapolitiikan ja Lähi-idän kriisin haittavaikutukset ovat jääneet toistaiseksi pelättyä vähäisimmiksi. Suomen tavaraviennissä eniten nousua ovat tuoneet lääkkeet sekä polttoaineet. Vientilukuja kasvatti myös suuren risteilyaluksen toimitus.
Julkinen talous pysyy alijäämäisenä talouskasvusta huolimatta. Valtiovarainministeriön virkamiesarvion mukaan noususuhdanne ei kykene puhkaisemaan paisuvaa valtionvelkaa. Armeijan menojen kasvu lisää painetta, samoin korkotason nousu. Verotulojen lasku supistaa tulopuolta.
Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet velkajarruun, jolla aiotaan säästää 8–11 miljardia julkisesta taloudesta kahdella seuraavalla vaalikaudella. Viime aikoina velkajarrun etuja on alettu yleisesti epäillä. Sen osin pelätään hyydyttävän talouskasvua.
Kaleva kysyi asiasta Oulun vaalipiirin kansanedustajilta, joista karkeasti puolet joustaisi velkajarrusta. Keskustelun velkajarrun hyödyistä ja mahdollisista haitoista jatkunee kevään eduskuntavaaleihin lähestyessä.
Talouden ennakoinnissa täytyy varautua yllätyksiin. Arvoitus esimerkiksi on, miten kotitaloudet rohkaistuvat irrottamaan poikkeuksellisen suurta säästövarallisuuttaan kulutukseen. Epävarma maailmantilanne lisää sekä riskejä että varovaisuutta.