Ana­lyy­si: Vaa­li­päi­vä päättyy pet­ty­mys­ten iltaan Oulussa

Äänten kosiskelu kiihtyy loppukiriksi, kun vaalit ovat koronaviivästyksen jälkeen pian käsillä.

Kuva: Pekka Kallasaari

Kuntavaalien ehdokashakemukset jätettiin viimein tiistaina. Äänestysnumeronsa ehdokkaat saavat ensi viikolla, ja siitä käynnistyy kuukauden mittainen kampanjaloppukiri.

Ellei ihmeitä tapahdu, tulokset tiedetään sunnuntai-iltana 13. kesäkuuta.

Tuloksista riippumatta puolueväet kiittelevät omiaan hienosta vaalityöstä ja suitsuttavat, kuinka kentällä oli hyvä meininki.

Niin on tapana tehdä, vaikka jo ennakolta on selvää, että vaalipäivä päättyy ainakin Oulussa monen puolueen valvojaisissa pettymysten iltaan.

Forum24 on kevään aikana tavoittanut tiettävästi kaikki puolueet ja listat, jotka ovat asettamassa ehdokkaita Oulussa. Vähintään yhtä valtuustopaikkaa kertoo tavoittelevansa 14 puoluetta ja yksi yhteislista.

Osa puolueista ei ilmoittanut paikkamääräistä tulostavoitetta, mutta kaikki ilmoittivat vähintään sijoitustavoitteen. Jos ilmoitettua varovaisestikin ynnäilee yhteen, 67-paikkainen valtuusto pitäisi paisuttaa ainakin 90 valtuutetun kokoiseksi, jotta kaikki voisivat olla tyytyväisiä.

Ennakkoasetelma vaaleissa on se, että Oulun valtuustoon syntyy kuusi suurta ryhmää. Niiden taakse jäänee ehkä kaksi tai kolme paikkaa pienemmille.

Katso kooste puolueiden paikka- ja muista tulostavoitteista tämän jutun lopusta.

Pyrky suurimmaksi

Oulun kuumimpia vaalikysymyksiä on keskustan kohtalo. Ei puhuta siitä, häviääkö puolue vaalit. Kyse on siitä, kuinka pahasti keskusta häviää ja kenelle paikat menevät.

Tällä hetkellä piikkipaikkaa pitävä puolue on ollut vuodet kannatussyöksyssä. Se ei oikene kesäkuuhun mennessä entiselleen riihiräyhälläkään.

Oulussa keskustan kannatus on selvästi sen valtakunnallista tenhoa suurempaa, mutta täällä puolue on lisäksi menettänyt aikaisempien vaalien ääniharavia ehdokaslistaltaan.

Keskusta tavoittelee Oulun suurimpana puolueena pysymistä. Vuoden 2017 vaaleissa asema irtosi 17 paikalla. Tällä kertaa vähempikin riittää, mutta neljätoista tai vähintään kolmetoista paikkaa se silti vaatinee. Tuoreimpien kannatusmittausten valossa keskusta voisi juuri ja juuri siihen hyvänä päivänä yltää, mutta tiukkaa tekee.

Myös kokoomus on ilmoittanut tavoitteekseen valtuuston suurimman puolueen aseman. Kokoomuksen osalta kisa tiivistyy loppua kohti. Sen ehdokaslista on varsin vahva. Vanhojen tekijöiden lisäksi puolue on onnistunut haalimaan jokusen uudenkin nimekkään ehdokkaan.

Edellisissä vaaleissa kokoomus sai 13 paikkaa ja ainakin samaan olisi yllettävä nytkin, jos puolue aikoo suurimmaksi nousta. Tavoite ei ole mahdoton, mutta gallup-lukemien perusteella loppukiriä tarvitaan.

Siinä auttaisivat keskustalta vapautuvat äänet, mutta samoilla apajilla kärkkyvät myös perussuomalaiset.

PS:n tavoitteena on tuplata kannatuksensa edellisvaaleista, joissa puolue kyykkäsi pahemman kerran. Hakusessa on kolmanneksi tai neljänneksi suurimman puolueen asema.

Kannatuskyselyjen perusteella tähtäin voisi olla korkeammallakin, mutta asetettua voi pitää realistisena: Oulussa puolueen ehdokaslista on pitkä ja miehekäs, mutta kärjeltään kovin kapea.

Kärjen tuntumaan

SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden tavoitteena on olla välittömästi kärjen tuntumassa.

Puolueiden tavoittelemat vaalivoitot ovat kunnianhimoisia, mutta erityisesti se on sitä vihreille. Valtuuston kakkospuolueeksi nouseminen vaatisi jopa roimasti gallup-ennakoinnit ylittävää suosiota.

SDP on niin ikään kovan paikan edessä. Kolmen tai jopa neljän lisäpaikan saaminen vaatii pienen ihmeen – etenkin, kun puolueen valtakunnallinen kannatus on notkahtanut koronahuipusta.

Kolmikon kohdalla oman mausteensa soppaan tuo sekin, että ne kilpailevat pitkälti samoista äänestäjistä. Valumaa keskustan hylkäävistä äänestäjistä voi olla, mutta ei yhtä luontevasti kuin kokoomukseen ja perussuomalaisiin.

Tavoitteistaan ovat kertoneet jo mainittujen lisäksi nykyvaltuustossa yhden valtuutetun edustuksella olevat ja joukko puolueita, joilla ei ole valtuutettuja väistyvässä valtuustossa.