Vih­reil­lä voitto kii­ka­ris­sa Oulussa – täh­täi­mes­sä kak­kos­si­ja ja jonain päivänä vie­lä­kin enemmän

Nykyvaltuuston neljänneksi suurin pyrkii kärkikaksikkoon

Oulu
Aino-Kaisa Mannisen, vihreiden ja muidenkin matka vaaleihin piteni parilla kuukaudella.
Aino-Kaisa Mannisen, vihreiden ja muidenkin matka vaaleihin piteni parilla kuukaudella.
Kuva: Pekka Kallasaari

Vihreiden tavoitteena on nousta kuntavaaleissa Oulun valtuuston kahden suurimman puolueen joukkoon.

– Pitää asettaa tavoitteet korkealle, että pääsemme edistämään vihreitä poliittisia tavoitteita, torjumaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa, puolueen Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Aino-Kaisa Manninen sanoo.

Tällä hetkellä vihreiden kymmenpäinen ryhmä on valtuuston neljänneksi suurin. Edellisissä vaaleissa kakkosijan nappasi kokoomus, joka sai 19,1 prosentin ääniosuudella 13 paikkaa.

On arvioitu, että tällä kertaa valtuustopaikat jakautuvat tasaisemmin puolueiden kesken. Mannisen mukaan paikkamääräistä tavoitetta vihreillä ei Oulussa ole. Nousu kakkossijalle vaatisi kuitenkin todennäköisesti ainakin paria lisäpaikkaa ja reipasta nousua vuoden 2017 vaalien 14,5 prosentin kannatuksesta.

Tavoite on kunnianhimoinen, vaikka puolueen kannatus on edellisissä kuntavaaleissa ollut Oulussa hieman koko maan lukuja suurempi. Viimeisimmissä kyselyissä vihreiden valtakunnallinen kannatus on heilunut kymmenen ja reilun yhdentoista prosentin kieppeillä.

Mannisen katse on kakkossijaakin korkeammalla. Hän muistuttaa, että vuoden 2017 vaaleissa vihreistä tuli Jyväskylässä suurin puolue.

– Kyllä se Oulussakin voisi olla mahdollista jonain päivänä.

Uutista tulee

Ehdokkaita vihreät kävivät haalimaan vuosi sitten. Ehdolle on lupauduttu Mannisen mukaan “ihan hyvällä” innolla, mutta rivakamminkin olisi voinut sujua.

– Koronatilanne on ollut haasteellinen, ja ehdokashankinta on painottunut viime metreille.

Forum24 haastatteli Mannista viime perjantaina. Hän kertoi, että ehdokkaaksi oli hyväksytty siihen mennessä 83 henkilöä.

– Yhdeksän kymmenestä valtuutetusta on mukana. Kyllähän se aika hyvää meidän ehdokaslistastamme kertoo, Aino-Kaisa Manninen arvioi.

Nimekkäimpänä ehdokkaana voi pitää kansanedustaja Jenni Pitkoa, joka sijaisti vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana helmikuuhun saakka. Nykyvaltuutetuista listalta puuttuu Jaana Isohätälä.

Manninen oli perjantaina vakuuttunut, että kasaan saadaan täysi sadan ehdokkaan lista ennen tiistaita, jolloin ehdokaslistat oli jätettävä.

– Viikonloppuna saattaa vielä tulla jotain uutista, hän sanoi arvoituksellisesti.

Uutista tuli.

Lauantaina puolenpäivän jälkeen Oulun musiikkijuhlien väistyvä taiteellinen johtaja, kapellimestari ja muusikko Jaakko Kuusisto ilmoitti tiedotteella olevansa vihreiden ehdokkaana Oulussa.

Ilmoitus jäi vähälle huomiolle, koska aamusta lähtien oli uutisoitu, että kuntavaalit siirtyvät kahdella kuukaudella.

Vielä sunnuntaina ehdokkaita maaniteltiin sosiaalisessa mediassa. Nyt on viimeinen hetki, vihreät hoputtivat.

Ei ollut. Jos vaalien siirto kesäkuulle toteutetaan aiotusti, ehdokaslistoja voi täydentää vielä toukokuuhun saakka.

Maanantai-iltana Manninen viestitti, että ehdokkaiksi oli hyväksytty 95 henkilöä.

– Jätämme muutaman paikan vielä auki, jotta saamme parhaan mahdollisen listan.

Ilmastotoimia

Vihreiden vinkkelistä ilmasto- ja ympäristönäkökulmat ovat kytkettävissä ja tulisi kytkeä päätöksentekoon hyvin laajasti. Odotetusti tämä on keskeinen viesti myös Oulun vihreiden tammikuussa hyväksymässä kuntavaaliohjelmassa.

– Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire. Oulun tavoitteet ovat heikommat kuin Suomen valtiolla, Manninen sanoo.

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Oulun tavoite on vuodessa 2040. Vihreät vaativat ohjelmassaan Oulun tähtäimeksi vuotta 2030.

Mutta mitä muuta kuin ilmastotoimia vihreät tavoittelemallaan vaalivoitolla tekisivät?

– Koulutus ja ihmisten hyvinvointi ovat vihreille tärkeitä arvoja, joita puolustetaan, Manninen kertoo.

Hän nostaa esiin myös pyrkimyksen rakentaa Oulusta yhdenvertaisempi ja avoimempi. Mannisen mukaan rasismi on Oulussa merkittävä ongelma, ja muutenkin eri vähemmistöjen asemassa olisi petrattavaa.

– Yhdenvertaisuuden eteen on tehtävää monella saralla, Manninen sanoo.

Kehittämisen kautta

Kuntavaaliohjelmassaan vihreät “tunnistavat ja tunnustavat talouden tasapainotustarpeen”. Miten hyvänsä sitä ei olla silti valmiita tekemään: Hyvinvointivelkaa ei saa syventää. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla leikkuria on heiluteltava varoen.

Päästöjä lukuun ottamatta vihreät asettelevat taloussanansa leikkausten sijaan myönteisiksi. Kehitetään ja investoidaan.

– Uskomme, että kulttuuri- ja teknologiamyönteisellä kaupungilla on mahdollisuus kääntää tämä suunta, Manninen sanoo.

Vihreitä on aseteltu vasemmisto–oikeisto-akselille milloin mihinkin kohtaan. Oulussa kuluneen valtuustokauden lopussa vihreät ryhmittyivät vasemmistoliiton ja SDP:n rinnalle vastustamaan keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten talouslinjauksia, kuten esitettyä pienempää kunnallisveron korotusta.

Jotakin puolueen asemoitumisesta kertonee se, että vihreät toteavat kuntavaaliohjelmassaan olevansa valmiita korottamaan veroja Oulussa jatkossakin, jos muuten peruspalvelujen tasoa ja laatua ei voi turvata.

Kohti kuntavaaleja  -juttusarjassa Forum24 esittelee valmistautumista vaaleihin puolueiden kunnallisjärjestöjen näkökulmasta.