SDP ta­voit­te­lee Oulussa vaa­li­voit­toa – "Vi­her­va­sem­mis­toak­se­lin" enem­mis­tö hel­pot­tai­si, sanoo Oulun de­ma­rei­den pu­heen­joh­ta­ja Pirjo Sirviö

Nykyvaltuuston viidenneksi suurin hakee kolmea tai neljää lisäpaikkaa

Oulu
Pirjo Sirviö toivoo, että valtuustoon valikoituu puoluekantaan katsomatta yrittäjäystävällistä väkeä.
Pirjo Sirviö toivoo, että valtuustoon valikoituu puoluekantaan katsomatta yrittäjäystävällistä väkeä.
Kuva: Pekka Kallasaari

Puheenjohtajansa pääministeri Sanna Marinin paisteessa suosiotaan kasvattanut SDP suuntaa kuntavaaleihin yhtenä ennakkosuosikeista. Myös Oulussa demarit tähtäävät vaalivoittoon, mutta ei mahdottomuuksiin.

Suurimman puolueen asema ei ole realistinen tavoite, SDP:n Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Pirjo Sirviö toteaa.

Puolueen tavoitteena on lisätä valtuustopaikkojensa määrää kolmella tai neljällä. Sirviö laskee, että se voisi nostaa demarit valtuuston kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi.

– Uskon, että pystymme petraamaan ja saamaan ainakin lähes saman määrän valtuutettuja kuin vasemmistoliitto, hän sanoo.

Porvarikaupunkiko?

Oulu on mielletty historiallisista syistä porvarikaupungiksi. Politiikan todellisuudessa vasemmistolaisilla puolueilla on kuitenkin ollut Oulussa koko itsenäisyyden ajan vahva asema.

Kun Pirjo Sirviö tuli mukaan kuntapolitiikkaan 90-luvulla, SDP oli valtuuston suurin puolue. Se oli ohittanut 80-luvun lopussa vasemmiston keskinäisessä kisassa SKDL:n.

Uudella vuosituhannella marssijärjestys kääntyi jälleen toisinpäin. Väistyvässä valtuustossa SKDL:n seuraajalla vasemmistoliitolla on yksitoista paikkaa, demareilla kahdeksan.

Sirviö uskoo, että kesäkuun vaaleissa tilanne tasaantuu.

Hän korostaa, että kahden vasemmistopuolueen ajattelussa ei monissa kysymyksissä ole Oulussa ollut suurta eroa.

– Esimerkiksi henkilöstösäästöistä päätettäessä olemme olleet yhteisessä rintamassa, jossa myös vihreät ovat olleet mukana.

Päättyvän valtuustokauden lopuksi keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistolaisempi koalitio sai näyttävästi tahtonsa päätöksiksi niukoilla äänestysvoitoilla. Sirviö toivoo oman puolueensa menestyksen lisäksi, että vaalit keikauttavat voimasuhteet tältä osin toiseksi.

– Vihervasemmistoakselilla on ollut hirveän hyvä yhteistyö. Toivotaan, että saataisiin sille enemmistö. Se helpottaisi, kun valtuusto tekee syviin arvoperusteisiin pohjautuvia päätöksiä.

Vastakkainasettelua Sirviö ei kuitenkaan kaipaa eikä mollaa muita puolueita. Hänen mukaansa kaupunkia voidaan kehittää kestävällä tavalla vain laajalla yhteistyöllä yli puoluerajojen.

Vain pappi puuttuu

Kuntavaalien ennakkoäänestyksen piti alkaa huhtikuun seitsemäntenä. Maaliskuulle tultaessa puolueiden askelmerkit olivat valmiit.

Puolitoista viikkoa sitten ilmoitettiin, että hankalan koronatilanteen vuoksi vaalit siirretään kesäkuulle. Se aiheutti kuhinaa myös SDP:n kunnallisjärjestön vaalinyrkissä. Varatut mainokset ja kaikki muukin oli siirrettävä kaksi kuukautta eteenpäin.

Virallista päätöstä vaalien siirrosta ei kuitenkaan ole, joten puolueet jättivät ehdokaslistojaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti viime viikolla.

SDP:n listalla oli Oulussa 83 nimeä. Pirjo Sirviö sanoo, että kun lopullinen lista toukokuussa jätetään, ehdokkaita on täydet sata.

Pitkään on harmiteltu, että nuoria on ollut hankala saada innostumaan poliittisesta vaikuttamisesta. Ainakin Oulussa on nyt toinen ääni kellossa, kun useampi puolue on iloinnut nuorten ehdokkaiden määrästä.

SDP:tä varsinkin on pidetty ikääntyvien puolueena, mutta mielikuva ei Sirviön mukaan näytä pitävän paikkaansa. Julkistettujen oululaisten demariehdokkaiden joukossa on peräti 11 alle 30-vuotiasta ehdokasta.

– Kyllä sosialidemokraattiset arvot ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostavat nuoria, Sirviö tulkitsee.

Listan kärkiehdokas on kuitenkin 45-vuotias. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kahmi edellisissä kuntavaaleissa Oulun viidenneksi eniten ääniä ja oli puolueensa selkeästi kovin äänirohmu. Häneltä odotetaan Sirviön mukaan nytkin paljon.

– Painotan kuitenkin, että jokainen ehdokas on meille tärkeä ja tuo oman panoksensa vaalityöhön ja -tulokseen.

Yleisesti Sirviö pitää demarilistaa monipuolisena.

– Siellä on hyvin eri ammattiryhmiä edustettuina, mutta pappia ei taida olla, hän naurahtaa.

Edellisissä vaaleissa valtuutetuksi valittu demaripappi ei ole enää käytettävissä luottamushenkilöksi, sillä Mikko Salmi valittiin kesken kauden kaupungin viestintäjohtajaksi.

Työtä ja hyvinvointia

Jos SDP tavoittelemaansa vaalivoittoon nousee, se sijoittaa saamansa luottamuksen työhön ja hyvinvointiin. Näin voisi tiivistää Sirviön kertomia demaritavoitteita tulevalle nelivuotiskaudelle.

– Siihen pitäisi pyrkiä, että jokainen oululainen tuntisi kaupungin kodikseen ja myös markkinoisi sitä sellaisena: ei paska kaupunni vaan hyvä kaupunni.

Keskeiseen osaan Sirviö nostaa palvelut. Hän sanoo, että hyvää kehitystä asiassa on jo tapahtunut, mutta työtä tulee jatkaa edelleen niin, että palvelut kohtaavat nykyistä paremmin kuntalaisten tarpeet.

Lähipalveluille on paikkansa, mutta Sirviön mukaan sitäkin on mietittävä, onko palveluja kaikilta osin tarpeen säilyttää jääräpäisesti nykyrakennuksissaan.

– Mieluummin niin, että seinistä pois ja ihmisille palveluja.

Palveluiden järjestämiseksi tarvitaan rahaa, jota Oululla ei tunnetusti liikaa ole. Pirjo Sirviö odottaa, että käynnistynyt työllisyyden kuntakokeilu auttaa asiassa osaltaan, mutta kaupunkiin tarvitaan myös lisää yrityksiä.

– Oulun pitää olla äärimmäisen herkkänä kaikille yrityksille, jotka tänne hamuavat. Yritysten kautta syntyy työpaikkoja ja niiden kautta ihmisille hyvinvointia.

Kohti kuntavaaleja -juttusarjassa Forum24 esittelee valmistautumista vaaleihin puolueiden kunnallisjärjestöjen näkökulmasta.