Val­tuus­ton pienet hakevat kasvua Oulussa – suu­rem­mat ko­sis­kel­leet yhden val­tuu­te­tun ryhmiä kan­to­jen­sa taakse tiuk­ko­jen ää­nes­tys­ten alla

Oulu
Kristillisdemokraattien Oulun paikallisosaston puheenjohtaja Markus Hyytinen, Oulun sinisten puheenjohtaja Jari Pirinen ja kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (asyl.) kertovat, että suuremmat ovat kosiskelleet yhden hengen valtuustoryhmiä kantojensa taakse tiukkojen äänestysten alla.
Kristillisdemokraattien Oulun paikallisosaston puheenjohtaja Markus Hyytinen, Oulun sinisten puheenjohtaja Jari Pirinen ja kaupunginvaltuutettu Junes Lokka (asyl.) kertovat, että suuremmat ovat kosiskelleet yhden hengen valtuustoryhmiä kantojensa taakse tiukkojen äänestysten alla.

Oulun kaupunginvaltuustossa on 67 valtuutettua, jotka muodostavat yhdeksän valtuustoryhmää. Niistä kolmessa on vain yksi varsinainen valtuutettu.

Pienten ryhmien taustat ovat erilaisia. Kristillisdemokraattien (KD) ryhmä muodostui tavanomaisimpaan tapaan eli puolueen asettaman ehdokaslistan saamien äänten perusteella. Aito suomalainen yhteislista (asyl) keräsi äänensä puolueiden ulkopuolisena kahden ehdokkaan listana.

Sininen tulevaisuus -puoluetta ei ollut edes olemassa vuoden 2017 kuntavaalien aikaan. Sininen valtuustoryhmä syntyi, kun yksi oululaisvaltuutettu kuului niihin perussuomalaisiin, jotka irtautuivat vanhasta puolueestaan kesän 2017 puoluekokouksen jälkimainingeissa.

Kaikille nykyvaltuuston pienryhmille tavoitellaan vähintään nykyisen aseman säilyttämistä kesäkuun kuntavaaleissa.

Tupla tai kuitti

Ehdokasmäärältään mittavimman listan pienryhmistä on asettamassa kristillisdemokraatit. Puolueen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Markus Hyytinen kertoo, että vahvistettuja ehdokkaita on 30 ja tavoitteena on saada heitä vielä lisää.

Ehdokaslistoja voi täydentää toukokuulle saakka.

Sinisillä vahvistettuja ehdokkaita on neljä. Aito suomalainen yhteislista on tähän mennessä vahvistanut kaksi ehdokasta. Listan istuva valtuutettu Junes Lokka kertoo, että todennäköisesti ehdokasmäärä kasvaa vielä.

Kristilliset ja asyl ilmoittavat tulostavoitteekseen valtuutettujensa määrän tuplaamisen yhdestä kahteen.

Oulun sinisten puheenjohtaja Jari Pirinen kertoo, että parhaassa tapauksessa sinisetkin voisivat saada kaksi valtuutettua, mutta helpolla se ei tule.

– Olemme tässäkin asiassa realisteja, kuten kaikessa muussakin, joten minimitavoitteena on yhden valtuustopaikan uusiminen, joka nykyisen ilmapiirin vallitessa on sekin hyvin tiukassa.

Kovin suhteellista

Suomessa käytettävän suhteellisen vaalitavan vuoksi puolueiden ja muiden listojen saamien valtuustopaikkojen lukumäärä määräytyy koko listan äänimäärän perusteella.

Lyhyempien listojen tapauksessa yksittäisten ehdokkaiden vetovoima joka tapauksessa korostuu. Tästä syystä etenkään yksittäisen kunnan vaalitulosta ei ole kovin mielekästä veikkailla valtakunnallisten kannatuskyselyjen perusteella.

Siniset ja asyl eivät gallupeissa edes näy. Jos niiden mahdollista suosiota jotenkin pitäisi arvioida numerojen valossa, lienee lähin tarkastelupaikka vuoden 2019 eduskuntavaalit. Niissä sekä asylin että sinisten istuvat valtuutetut saivat vähemmän ääniä kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa, vaikka äänestysalue oli huomattavasti suurempi.

Kristillisdemokraattien valtakunnallinen kannatus on heilunut kolmen ja neljän prosentin huitteilla, mutta Oulussa puolueen vaalimenestys ei ole yltänyt koko maan lukemiin. Koska puolueella on muita pienryhmiä pitempi lista ääniä kerääviä ehdokkaita, sen menestys ei lepää samalla tavalla yksittäisten ehdokkaiden suosiossa.

KD:n istuva valtuutettu, entinen kansanedustaja Marja-Leena Kemppainen tosin keräsi myös eduskuntavaaleissa vahvan kannatuksen, vaikka silläkään ei asiaa eduskuntaan ollut.

Pienikin voi ratkaista

Jo ehdokasmäärät osoittavat, että yksikään nykyisistä pienryhmistä ei nouse suurten joukkoon tulevassakaan valtuustossa. Tavoitteisiinsa päästessäänkin ne pysyvät pieninä.

Kun suurten voimasuhteet sattuvat sopivan tasaisiksi ja äänestykset ovat tiukkoja, voi pienikin nousta silti ratkaisevaan rooliin, jopa vaa’ankieliasemaan.

– Käytännössä pienen valtuustoryhmän painoarvo on siis yllättävän suuri, sinisten Jari Pirinen tulkitsee.

KD:n Markus Hyytinen sanoo, että vaikuttamismahdollisuudet riippuvat myös paljon valtuutetun henkilökohtaisesta aktiivisuudesta ja kyvystä tehdä yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Valtuustosalin lisäksi vaikuttamisen paikkoja pienelle ryhmälle tulee esimerkiksi lautakuntatyöskentelyssä.

Asylin Junes Lokka on kriittisempi. Hänen mukaansa äänestykset valtuustossa ovat teatteria ja päätökset käytännössä sovittu jo etukäteen.

– Perinteisessä valtuustotoiminnassa ei voi yksi henkilö vaikuttaa, joten olemme painottaneet toiminnan sinne, missä olemme vahvimmillamme ja voimme vaikuttaa asioihin välillisesti, eli sosiaaliseen mediaan, Lokka sanoo.

Valtuustokauden lopussa nähty blokkiutuminen ja tasaiset äänestykset ovat johtaneet siihen, että suuremmat ryhmät ovat nähneet yksittäistenkin valtuutettujen arvon.

Lokka, Pirinen ja Hyytinen kertovat, että kaikkia kolmea pienryhmää on kosiskeltu tiukkojen äänestysten edellä valitsemaan puolensa.

Lokan mukaan vastineeksi oltiin eräässä tapauksessa lupailtu tukea hänen esitykselleen.

– Politiikkaa tehdään neuvottelemalla. Kompromisseihin on joskus tyydyttävä, koska päätöksiä on tehtävä myös vaikeista asioista, KD:n Markus Hyytinen muotoilee.

Vaikka lähentymisiä on ollut, Lokka, Pirinen ja Hyytinen toteavat kaikki, että äänestyspäätöksissä nojaudutaan joka tapauksessa omiin periaatteisiin.

Forum24:n Kohti kuntavaaleja -juttusarjassa on lähestytty vaaleihin valmistautumista puolueiden kunnallisjärjestöjen näkökulmasta. Sarjan tässä osassa huomioidaan myös puolueiden ulkopuolinen valtuustoryhmä.