Oulun val­tuus­tos­sa on ainakin kol­me­tois­ta puo­luet­ta, jos kaikki yltävät vaa­leis­sa ta­voit­tei­siin­sa – uusista tu­lok­kais­ta yksi hakee sen­saa­tio­voit­toa, jokunen yhtä paikkaa ja muu­ta­mat nä­ky­vyyt­tä

Ainakin viisi Oulun nykyisen valtuuston ulkopuolista puoluetta tavoittelee vähintään yhtä valtuustopaikkaa.

Oulu

Ainakin 16 puoluerekisteriin merkityistä 21:sta puolueesta on asettamassa vähintään yhden kuntavaaliehdokkaan Oulussa.

Nykyvaltuustossa on edustus kahdeksalla puolueella. Niiden lisäksi ainakin viisi puoluetta on asettanut tavoitteekseen saada paikan valtuustossa.

Rohkeimmin liikkeellä on Liike Nyt -puolue, jonka tähtäimessä on kuusi valtuustopaikkaa.

Yhtä paikkaa tavoittelevat liberaalipuolue, Suomen kommunistinen puolue (SKP), feministinen puolue ja eläinoikeuspuolue (EOP).

Sensaatio haussa

Nyt-liikkeellä on vahvistettuja ehdokkaita Oulussa 24. Ehdokkaiden lukumäärä on istuvan valtuuston ulkopuoliselle puolueelle korkea, mutta voisi pitää jopa sensaationa, jos puolue kuuden paikan tavoitteeseensa yltäisi.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa perussuomalaisten saamaan kuuteen paikkaan tarvittiin yli 7 000 ääntä, 8,3 prosenttia oululaisten äänistä. Ylen huhtikuun alussa julkaisemassa kuntavaaligallupissa Liike Nytin valtakunnalliseksi kannatukseksi asettui 1,3 prosenttia. Vuoden 2019 eduskuntavaalien aikaan puoluetta ei ollut vielä merkitty puoluerekisteriin. Silloin liikkeen yhteislista keräsi Oulussa 0,7 prosenttia äänistä.

Puolueen Oulun paikallisjärjestön puheenjohtaja Kari Kaakinen uskoo kuitenkin joukkoihinsa.

– Ehdokasasettelumme on onnistunut hyvin ja tiimissämme on osaavia oululaisia, yrittäjiä ja sosiaali- ja terveyspuolen ammattilaisia, hän sanoo.

Yksikin tiukassa

Edellisissä kuntavaaleissa pienin Oulussa valtuustopaikkaan riittänyt vertausluku oli 1 192. Osapuilleen saman vaatinee valtuustopaikka nytkin.

Yhtäkin paikkaa voi pitää kovana tavoitteena pienelle ja eritoten uudelle puolueelle. Vielä vaikeampaa se on, jos ehdokkaita on vain yksi. Edellisvaaleissa 67:stä valitusta vain seitsemän ehdokkaan henkilökohtainen äänisaalis oli suurempi kuin alin valituksi tulleen vertausluku.

Siihen pyrkivät nyt feministisen puolueen ja EOP:n ainakin toistaiseksi ainoat ehdokkaat Taru Hallikainen ja Jani Pitkänen.

Hallikainen muistuttaa, että edelliset kuntavaalit olivat feministisen puolueen ensimmäiset vaalit ja niissä irtosi valtuustopaikka Helsingissä.

Tuolloin puolueella ei ollut Oulussa ehdokkaita, mutta vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Hallikainen sai 323 ääntä.

– Eduskuntavaalien äänimäärän perusteella ei ole mitään syytä olla ajattelematta, etteikö Oulu voisi saada näissä vaaleissa valtuustoaan kirjavoittamaan feministisen puolueen, Hallikainen uskoo.

EOP:n Jani Pitkänen myöntää, että tavoitellun valtuustopaikan saaminen yksin ja ilman vaaliliittoa ei ole helppoa.

Liberaalipuolueen ehdokas Aki Kivirinta on samoilla linjoilla arvioidessaan puolueensa mahdollisuuksia saada viiden ehdokkaan listalla edustus valtuustoon.

– Mahdollisuudet toki ovat varsin pienet, koska emme ole vaaliliitossa.

Edellisvaaleissa liberaalipuolueen ja piraattipuolueen vaaliliittolista jäi noin kolmensadan äänen päähän valtuustopaikasta.

SKP:lla ehdokkaita on kaksi. Määrään vaikuttaa puolueen Oulun läänin piirin puheenjohtajan Jyrki Hyvölän mukaan se, että SKP palasi puoluerekisteriin vasta maaliskuun alussa eikä ehdokkaiden hankintaan jäänyt juuri aikaa.

Hänen mukaansa ehdokkaita yritetään hankkia vielä lisää. Se on vaalien siirtämisen vuoksi mahdollista toukokuulle saakka.

Hyvölä uskoo, että SKP:lla ja muillakin nykyvaltuustoon ulkopuolisilla puolueilla on mahdollisuus yltää valtuustopaikkaan.

– Useampikin on tietenkin mahdollista, mikäli saamme lisää ehdokkaita, mutta silloin kaiken pitäisi sujua todella hyvin, hän pohtii puolueensa mahdollisuuksia.

Edellisissä kuntavaaleissa SKP:lla oli Oulussa neljä ehdokasta. He kahmivat yhteensä 98 ääntä.

Muitakin tavoitteita

Uusille puolueille vaalit ovat tilaisuus esittäytyä, vaikka valtuustopaikkaan menestys ei riittäisi.

Aapo Järvimäki on avoimen puolueen ainoa ehdokas Oulussa. Hän kertoo, että puolue yrittää saada ehdokkaita läpi mahdollisimman monessa kunnassa, mutta sen lisäksi luoda pohjaa tulevaan.

Avoin puolue merkittiin puoluerekisteriin maaliskuussa. Järvimäki pitää valtuustopaikan saamista “melko absurdina” ajatuksena.

– Kaikki äänet, jotka eivät tule kavereilta ovat voitto sinänsä, sillä avoimen puolueen kannattajakunta on vasta muodostumassa.

Puoluerekisterin tuorein tulokas kristallipuolue on asettamassa Oulussa ainakin kaksi ehdokasta.

– Tavoite on saada lisää näkyvyyttä paikallisesti ja miksei valtuustopaikkakin, sanoo puolueen toinen ehdokas Taina Launonen.

Vaikka Launonen esittää valtuustopaikan vasta toissijaiseksi tavoitteeksi, hän ei suoraan tyrmää yllätyksen mahdollisuutta.

Liitossa ja ei

RKP on Oulussa vaaliliitossa kokoomuksen kanssa. Puolueiden sadan ehdokkaan listalla on viisi RKP:n nimeämää ehdokasta. RKP:n Oulun edustajat eivät vastanneet Forum24:n kysymyksiin.

Kansalaispuolue on ilmoittanut, että se ei aseta kuntavaaleihin ehdokkaita. Se tosin on solminut kristillisdemokraattien kanssa valtakunnallisen sopimuksen, jonka nojalla puolueen väki voi asettua ehdolle KD:n listoille.

Oulun KD:n puheenjohtaja Markus Hyytinen vahvistaa, että kaupungissa on ehdolla ”pari” kansalaispuoluetaustaista ehdokasta. Hän kieltäytyy kertomasta, ketkä KD:n ehdokkaista ovat toisesta puolueesta ja korostaa, että kyseessä ei ole vaaliliitto.

Tasapainon puolesta – IPU on ilmoittanut, että se ei aseta ehdokkaita kuntavaaleihin. Suomen kansa ensin -puolue, piraattipuolue ja seitsemän tähden liike eivät vastanneet Forum24:n kysymyksiin. Niistä ainakaan jälkimmäisin ei tiettävästi ole asettamassa ehdokkaita.

Upouusia ja rekisteriin palaajia

Suomessa rekisteröity yhdistys pääsee hakemuksesta puoluerekisteriin, jos sen tarkoitus ja säännöt täyttävät vaatimukset ja jos se on kerännyt 5 000 kannatusilmoitusta.

Puolue poistetaan rekisteristä, jos se ei saa kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa yhtään kansanedustajaa. Päästäkseen uudestaan puoluerekisteriin, on kannatusilmoitukset kerättävä uudestaan.

Näin kävi viime eduskuntavaalien jälkeen SKP:lle, joka merkittiin uudestaan puoluerekisteriin maaliskuun alussa. SKP:ta voi pitää politiikan kestopalaajana. Nyky-SKP merkittiin puoluerekisteriin vuonna 1997. Se ei ole koskaan saanut yhtään kansanedustajaa, mutta on aina pudottuaan puoluerekisteristä palannut sinne kannatuskortit kerättyään.

Muut Oulussa ehdokkaita asettavat puolueet, jotka on rekisteröity vasta tänä keväänä, ovat puoluekentällä uusia tulokkaita.

Koska pienemmät ja etenkin uudet puolueet voivat olla äänestäjille outoja, Forum24 kysyi nykyvaltuuston ulkopuolelta vaaleihin lähtevien puolueiden edustajilta, mitkä heidän nähdäkseen ovat Oulussa tulevan valtuustokauden tärkeitä kysymyksiä ja kuinka heidän puolueensa ne ratkaisisivat.

Feministinen puolue, Taru Hallikainen:

Taru Hallikainen, feministinen puolue.
Taru Hallikainen, feministinen puolue.
Kuva: Reijo Koirikivi/Studio P.S.V

"Oulu tarvitsee lisää sellaista ihmisen näkemistä, lähimmäisenrakkautta, jossa ketään ei jätetä yksin. Jotta se voisi onnistua, on ihmisiä kuultava ja heidät on saavutettava tarpeineen. Erilaisuus on rikkaus. Näen, että Feministisen puolueen tehtävänä on nostaa esille ne näkökulmat, jotka muutoin ei nousisi esille. Valtuustossa puolue aikoo vaatia päätösten ja kilpailutusten ihmisoikeus- ja ilmastovaikutusten arviointia.

Feministinen kaupunki on turvallinen kaikille ja päätöksenteossa huomioidaan moninaisuus.

Oulussa on moninaisia mahdollisuuksia kulttuurisesti, kunhan kaupunki karistaisi itsestään negatiivisen suhtautumisen kulttuuriin, mikä näkyy rahoituksessa.  Elävä ja monimuotoinen kulttuuri on hyvinvointiteko ja se lisää kaupungin vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta."

SKP, Jyrki Hyvölä:

Jyrki Hyvölä, SKP.
Jyrki Hyvölä, SKP.

"Mikäli sote viimeinkin nytkähtää eteenpäin, niin oikeisto näkee luultavasti mahdollisuuden yksityistämiselle ja SKP luonnollisesti vastustaa sellaista kehitystä. Yksi hyvä esimerkki ulkoistamisesta on kaupunkipyörät, joita voitaisiin aivan hyvin ylläpitää kaupungin toimesta. Vaadimme myös terveyskeskusmaksujen lopettamista. Koronan jälkeinen aika luultavammin kasvattaa työttömyyttä, joten nyt olisi hyvä aika siirtyä asteittain kuuden tunnin työpäivään. Ajettavia asioita on niin paljon, että niiden läpikäyminen veisi helposti monta sivua. Neljässä vuodessa ehtii tapahtua monta sellaistakin asiaa, mitä ei vielä osata ennakoida. Silloin valtuustossa on hyvä olla ihmisiä, jotka aidosti näkevät asiat heikoimpien näkökulmasta."

EOP, Jani Pitkänen:

Jani Pitkänen, EOP.
Jani Pitkänen, EOP.
Kuva: Sami Hänninen

"Meillä on samankaltaisia tavoitteita jokaisessa kunnassa. Pyrimme siihen, että muun lajiset eläimet otettaisiin huomioon päätöksenteossa ja että luonto ei olisi enää kunnille välinearvollinen asia.

Oulussa haluaisin nähdä positiivisempaa kehitystä ympäristöystävällisempien kriteerien mukaanotossa päätöksen tekoon. Haluaisin edistää mm. kasvisruokailun määrää ja laatua kautta kunnan. Ammattini puolesta näkisin, että henkilökunnalle tiedon jakaminen, koulutus ja suoraan keittiöllä opastaminen edistäisivät tätä kasvisruoan kehitystä parhaiten.

Myös pyörätieinfran ja muutenkin pyöräilyn helppouden kehitys kunnassa edistäisi päästöjen vähennystä Oulun alueella pitkässä juoksussa."

Liberaalipuolue, Aki Kivirinta:

"Tunnelmat Oulun valtuustossa näyttävät olevan todella tulehtuneet. Emme haluaisi entisestään pahentaa välejä vaan toimia sillanrakentajinta.

Tavoitteemme on päästä oikeisiin pöytiin päättämään. Oulun menoja tulisi pyrkiä alentamaan ja saada talous tasapainoon."

Liike Nyt, Kari Kaakinen:

Kari Kaakinen, Liike Nyt.
Kari Kaakinen, Liike Nyt.

"Suurimmat ongelmat ovat taloudessa sekä nuorten ja ikääntyvien pahoinvoinnissa.

Viimeisen kuuden vuoden aikana ei kuntamme tulovirta ole noussut käytännössä lainkaan, menot ovat sen sijaan nousseet. Velkaa on kertynyt yli 800 miljoonaa ja budjetti noussut n. 1,4 miljardiin."

Kaakinen vaatii, että pienet ja keskisuuret yritykset huomioidaan Oulussa nykyistä paremmin, sillä ne ovat tärkeitä työllistäjiä. Yhdeksi keinoksi hän esittää kaavoituksen, jossa yritysten tarpeet tulisi huomioida.

Muina tärkeinä asioina Kaakinen listaa kaupungin henkilöstösuunnitelman uudistamisen, nuorten hyvinvoinnin edistämisen ja ikäihmisten neuvolasuunnitelman toteuttamisen.

Avoin puolue, Aapo Järvimäki: 

"Oulun tulee olla Suomen paras paikka olla lapsi. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen kaikilla elämän aloilla heijastuu hyvinvoivina aikuisina ja kaupunkiin jäävinä asukkaina. Keskeisenä näen panostamisen lasten ja nuorten harrastustoimintaan, vapaa-aikaan ja koulutukseen, sekä lastensuojelun resurssien turvaamisen, kasvattamisen ja moniammatillisessa yhteistyössä toiminnan kehittämisen uudelle tasolle.

Oulun tulee myös jatkossa luopua hankkeista, joilla ei ole tulevaisuudessa käyttöä ja jotka ovat pitkässä juoksussa kaupungille tarpeeton kuluerä. Näihin kuuluu paljon liikenteen sekä keskusta- ja lähiökaavoituksen ratkaisuja, jotka on tehty jokin muu, kuin Oulu ja oululaiset mielessä."

Kristallipuolue, Taina Launonen:

Taina Launonen, kristallipuolue.
Taina Launonen, kristallipuolue.

"Tavoitteena on tietysti, että päätökset ovat oman alueen edun mukaisia. Lisäksi Oulua tulisi kehittää kuntalaisten etujen mukaisesti. Hierarkkisia järjestelmiä tulisi purkaa ja yksinkertaistaa palvelurakennetta, jotta asukkailla olisi tietoa ja avun saanti olisi helppoa. Tärkeintä on laittaa perustukset kuntoon, ennen hienoja nurkkalautoja."