Entisen Yli-Iin kunnan vaakunassa oli kaksi salamaa, jotka viittasivat Iijoen voimalaitoksiin. Salamat sopivat myös nykyisen Oulun kaupungin suuralueen mielialaan. Jännitteitä on ilmassa rajusti.
Yli-iiläiset katsovat tulleensa Oulun asukkaina välinpitämättömästi kohdelluiksi. Kuten Kaleva kertoi, Yli-Iissä on siksi virinnyt ajatus irrottautua Oulusta ja liittyä Iin kuntaan.
Yli-Iin taival itsenäisenä kuntana päättyi vuonna vuoden 2013 alussa, kun Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii löivät hynttyyt yhteen. Myönteiset odotukset ovat viimeksi mainitussa vaihtuneet pettymyksiin.
Viime viikkoina tunteita on kuohuttanut Oulun päässä tehty päätös lopettaa Onni-liikenteen vuoro Kiiminkiin. Tämä on jättänyt pulaan Yli-Iistä Kiimingin lukioon kulkevan pienen opiskelijoiden joukon. Tavallisen bussin kulku reitillä päättyi jo kolme vuotta sitten.
Syvältä Yli-Iissä viiltää kysymys tuulivoimaloiden rakentamisesta. Suunniteltuja tai osin jo rakenteilla olevia voimala-alueita on entisessä kunnassa puolenkymmentä.
Vastahankaa herättävät samat seikat kuin muuallakin: maiseman muutos, epäillyt äänihaitat, uhat linnustolle ja muille eläimille ja kiinteistöjen arvon mahdollinen aleneminen.
Näiden ohella yli-iiläisiä nyppii alueen voimaloista saatavien kiinteistöverojen käyttö. Niitä euroja ei korvamerkitä Yli-Iille vaan kootaan kaupungin kassaan koko Oulun hyväksi.
Yli-Iistä ei siis voi tulla uutta Pyhäjokea, Simoa tai Lestijärveä, joissa voimalarykelmät kehräävät kuntaan kiinteistöveroa seitsennumeroisen euromäärän vuodessa.
Kuusi vuosikymmentä sitten yli-iiläisiltä vietiin vapaa joki, nyt energiareservaattina olo jatkuu uudessa muodossa, kuuluu yksi tiivistys tilanteesta.
Yli-iiläisten ärtymystä on helppo ymmärtää, mutta tilanteessa eivät yksioikoisesti ole vastakkain Oulun isot herrat ja rouvat ja sorrettu laita-alueen väki. Esimerkiksi Yli-Iin maanomistajat ovat itse olleet aloitteellisia voimaloiden saamiseksi tiluksilleen. Voimaloiden maanvuokratulot ylittävät helposti puusta saatavan tuoton.
Yksi esitetty syyte on, että Oulu vie Yli-Iistä palvelut. Hyvinvointipisteen vei Pohde, ei Oulu. Ikuiseksi arvoitukseksi jää, olisiko itsenäinen Yli-Ii 13 vuoden jälkeen nyt paremmassa vai huonommassa hapessa kuin Oulun suuralue Yli-Ii.
Esimerkiksi asukasmäärän putoaminen on ollut Yli-Iissä pitkän jakson ilmiö. Kun asukasluku putoaa, palvelujen lähtöä on vaikea estää.
Yli-Iin tilanne on yksi osoitus siitä, millaisia hankaluuksia kohta 13 vuotta vanhasta liitoksesta edelleen pulpahtelee esiin. Yli-iiläisten huolia pitää kaupungin hallinnossa kuunnella avoimesti ja kunnioittavasti.
Suurkunnan kaikkien alueiden ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu ei kuitenkaan ole yksinkertainen asia. Joka taholla tapaa olla omat mittarinsa kohtelunsa arviointiin.