Tilastokeskus ennustaa, että vuonna 2040 Suomessa on jo yli 80 kuntaa, joissa syntyy alle 15 lasta. Yli 20 on kuntia, joissa syntyy 15-20 lasta. Siis kolmasosassa nykyisiä kuntia on tulevaisuudessa vaikea saada kokoon edes varhaiskasvatuksen ryhmää tai perusopetuksen luokkaa.
Se on erikoinen tilanne, kun varhaiskasvatus ja opetus ovat monen kunnan lähes ainoa tehtävä sote-uudistuksen jälkeen.
Sote-esitys ensi viikolla eduskuntaan
Hallituksen tavoitteena on antaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta, sotea koskeva lakiesitys eduskunnan käsittelyyn ensi viikolla. Viime viikot sosiaali- ja terveysministeriö on viimeistellyt esitystä lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon pohjalta.
Seuraava puoli vuotta on soten kannalta ratkaiseva. Kesällä tiedetään, läpäiseekö lakiesitys eduskunnan käsittelyn perustuslakivaliokunnan tiukka syyni mukaan luettuna.
Mikäli sote etenee eduskunnassa ilman isompia takaiskuja, suurten muutosten valmistelu alkaa väliaikaishallinnon voimin vuonna 2021 maakunnissa tai hyvinvointialueilla, miksi niitä nyt halutaan kutsua.
Suuri pamaus eli sosiaali- ja terveyspalvelujen siirto kunnilta hyvinvointialueille on suunnitelmissa vuoden 2023 alusta. Sitä ennen käydään aluevaalit. Vuoden 2023 alusta 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki ja Hus järjestäisivät palvelut. Kolme vuotta ei ole kovin pitkä aika valmistella isoja muutoksia käytännön tasolla.
Sote muuttaa kuntien roolia merkittävästi. Sitä kannattaa alkaa pohtia jo nyt, vaikka sote-uudistuksen toteutuminen ei ole varmaan ennen kuin nuija on kopahtanut eduskunnan suuressa salissa.
Kunnilta häviää pääosa tehtävistä ja rahoista. Kunnilta pois siirtyvien sote-palvelujen ja pelastustoimen kustannukset ovat 19,9 miljardia euroa. Kun sote- tehtävät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille, suurelle osalle kuntia jää tehtäväksi vain järjestää lasten varhaiskasvatus ja perusopetus. Isoissa kaupungeissa toki tehtäviä jää myös muun muassa elinvoiman edistämisessä.
Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole
Valtiovarainministeriö päätti marraskuussa aloittaa kuntien tulevaisuutta koskevan työn. Yhtenä tavoitteena on pohtia kuntien roolia tulevassa käännekohdassa. Työn on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä.
Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole. Kuntaliitoksia Suomessa on viime vuosien aikana tehty hyvin vähän. Esimerkiksi tänä vuonna yksi ja viime vuonna ei yhtään. Kuntaliitoksista ei ole mitään apua, jos kaksi samantyyppistä kuntaa liitetään yhteen. Kevään vaalikentillä kannattaa ottaa tikun nokkaan kuntien tuleva rooli. Sitä ratkotaan seuraavalla valtuustokaudella.